

Kuopion Juankoskella sijaitsevan Matkailukartano Kivennavan toiminta on kärsinyt jo pitkään tiestön heikentyneestä kunnosta. Paikalle johtava tie on tervehdys ja kotimatkan toivotus asiakkaalle.
”On ristiriitaista yhteiskunnan verovarojen käyttöä, että maaseudun yrittäjyyttä ja asumista tuetaan mittavin kehittämis- ja investointiavustuksin ja samaan aikaan tiestön annetaan rapautua siihen pisteeseen, että se ohjaa väestöä pois alueelta”, yrittäjät Vilma Kuosmanen ja Henrik Kähönen sanovat.

Huonoimmassa kunnossa Kivennavan yhteyksistä ovat Murtolahden ja Ranta-Sänkimäen asvalttitiet, jotka ovat kuoppaisia ja pääasiassa lapiopaikkauksilla korjattuja.
Myös Pieksänkosken asvalttitien kunto rapistuu, eikä kehumista ole Pieksäntaipaleen ja Muuruveden sorateiden kunnossakaan.
”Sorateillä ei ole riittävästi lanauskertoja. Yksinkertainen tosiasia on, että savinen soratie vaatii enemmän hoitotunteja kuin korkealla hiekkaharjulla oleva soratie”, Kähkönen sanoo.
”Yksinkertainen tosiasia on, että savinen soratie vaatii enemmän hoitotunteja kuin korkealla hiekkaharjulla oleva soratie.”
Paikatuilla asfalttiteillä kuhmuraisuus on ympärivuotinen vuosi vuodelta paheneva riesa. Asfaltti on paikoin niin kulunut, että ritiläpiikit tulevat esiin kuoppakohdista. Puutteellinen penkereiden kasvillisuuden niitto huonontaa näkyvyyttä ja aiheuttaa vaaratilanteita.
Sorateillä vaaratilanteita aiheuttavat myös lanauksissa tielle nousseet kivet, joita ei siirretä pois.
Kuoppaisuus korostuu kelirikkojen aikaan sekä runsaiden sateiden jälkeen. Nykyaikaisilla matalan maavaran autoilla ei tielle ole pahimpaan aikaan menemistä.
”Erityisesti harrastusajoneuvo- ja matkailuajoneuvoasiakkaat jättävät tulematta.”
Tiestön huono kunto aiheuttaa matkailutoiminnalle taloudellisia tappioita asiakasmenetyksinä sekä ajonneuvokaluston- ja yrittäjän ajankäytön tappioina.
”Erityisesti harrastusajoneuvo- ja matkailuajoneuvoasiakkaat jättävät tulematta. Osa ryhmäasiakkaista vetää tarjouspyyntönsä pois vedoten teiden kuoppaisuuteen,” Kuosmanen harmittelee.
Olosuhteista kärsivät matkailun ohella raskaan ajoneuvojen kuljetusyritykset, alkutuotanto, viljelijät ja alueen asukkaat.
Yrittäjien mukaan tienhoidon valvonta on puutteellista. Teiden kunnossapidosta vastaa ely-keskus.
”Ely-keskuksen urakkakilpailutuksissa pitäisi olla tarkempi valmistelu ja valvonta reaalikustannuksin. Mikäli nykyinen järjestelmä urakkakilpailutuksissa ei toimi, sitä tulisi muuttaa”, Kähönen sanoo.
Matkailutoiminnan kehittämisen kannalta teiden heikkenevä kunto on merkittävä uhka.
”Tämä näkyy asiakkaiden ensikohtaamisessa. Jokainen Kivennavalle saapuva asiakasryhmä aloittaa tervehdyksensä sanoin: Olipas huono tie tänne”, Kuosmanen sanoo.