Syntyvyyden laskua ei pidä vain yrittää hillitä, vaan siihen pitää myös sopeutua. Kuva: Sanne Katainen
Virossa suurperheitä tuetaan avokätisesti – asiantuntijat epäilevät, toimisiko rahakikka Suomessa
Suomalaisasiantuntijat kannattavat vauvabonusten sijaan rahoituksen suuntaamista hyvinvointivaltion peruspilareihin. Se luo tulevaisuudenuskoa.Tilaajalle
Kelan syntyvyyttä koskevan keskustelun panelistit toivoivat lapsimyönteistä puhetta sekä nuorille aikuisille tukea mielenterveyden ja vanhemmuuden haasteisiin. Kuva: Sanne KatainenIhmiset uskovat, että perhepolitiikalla on suuri vaikutus syntyvyyteen, vaikka todellisuudessa vaikutus on melko pieni.
Näin tiivisti Tallinnan yliopiston professori Allan Puur puheenvuorossaan keskiviikkona Kelan tilaisuudessa, jossa pohdittiin, saisiko rahalla Suomeen lisää lapsia.
Virossa syntyvyyttä on pyritty lisäämään muun muassa lapsilisien korotuksilla sekä lyhyempään synnytysväliin kannustamalla.
Kolmilapsinen virolaisperhe saa nykyään kahdesta ensimmäisestä lapsesta 80 euroa kuussa, kolmannesta 100 euroa ja lisäksi 450 euron lisän, joka annetaan 3–6-lapsisille perheille. Perheissä, joissa on seitsemän lasta tai enemmän, saavat kuukausittain 650 euron lisän lapsilisien päälle.
Puurin mukaan uudistus on madaltanut kynnystä hankkia perheeseen kolmas lapsi. Synnytysvälit varsinkin toisen ja kolmannen perheen välillä ovat lyhentyneet. Lapsilisien korotuksilla on vähennetty myös suurperheiden köyhyyttä.
”Viron perhepolitiikan uudistuksilla on ollut myönteinen, mutta lopulta melko vähäinen vaikutus syntyvyyteen”, Puur kertoi.
Paneelikeskustelussa pohdittiin, millä keinoin suomalaisia voidaan auttaa pääsemään toivomaansa lapsilukuun. Suomalaiset saavat nykyään keskimäärin 1,25 lasta, kun toive on kaksi.
”Syntyvyys on kysymys, jossa tahto löytyy muualta kuin taloudellisista kannustimista”, totesi valtionvarainministeriön strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen.
”Syntyvyys on kysymys, jossa tahto löytyy muualta kuin taloudellisista kannustimista.”
Hän maalaili tilannetta, jossa 17 vuoden lapsilisät jaettaisiin yhtenä, noin 20 000 euron könttäsummana, kun vauva syntyy. Potti voisi kannustaa lisääntymään, mutta pitkällä aikavälillä se tuskin lisäisi perheen hyvinvointia.
Kärkkäisen mukaan valtion kannattaa kohdentaa julkisia varoja toimiin, jotka syntyvyys- ja taloustilanteesta riippumatta parantavat yleisesti hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi nuorten koulutuksen ja työmarkkina-aseman tukeminen sekä lapsiperheiden peruspalvelut.
”Lapsilisien korotus pitää olla aika suuri, että sillä on vaikutus. Vaikutukset myös liudentuvat nopeasti”, Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen totesi.
Tutkimuksen mukaan nuoret miehet haluavat enemmän lapsia kuin naiset.
Kärkkäisen mukaan ilmiötä selittää se, että lapsen syntymä vaikuttaa enemmän naisten työuraan kuin miesten. Puhutaan niin sanotusta lapsisakosta eli siitä, miten lapsen saanti vaikuttaa työllistymiseen ja palkkakehitykseen.
Sukupuoliroolit kuitenkin tasoittuvat, ja viime hallituskaudella toteutetun perhevapaauudistuksen yksi tavoite oli, että perhevapaat jaettaisiin tasapuolisemmin vanhempien kesken.
”Nuorilla aikuisilla voi olla aika kova vaatimus- ja odotustaso siitä, millaiseen elämään lapsi sopii.”
Nuorten YK-delegaatti Cevor Tikerpuu kertoi, että lapsihaaveista puhuminen alle 25-vuotiaana herättää opiskelijapiireissä usein epäilyjä siitä, miten lapsen pystyisi elättämään ennen valmistumista.
Kulttuuriset normit painostavat hankkimaan korkeakoulututkinnon, vakituisen työpaikan ja omistusasunnon ennen lasten hankintaa.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja peräänkuulutti perhekuvan monipuolistamista.
”Nuorilla aikuisilla voi olla aika kova vaatimus- ja odotustaso siitä, millaiseen elämään lapsi sopii. Pitäisi helpottaa eri elämäntilanteiden yhteensovittamista, jotta lastenhankintaa voisi aikaistaa.”
Vataja toivoi, että lapsista puhuttaisiin kustannusten sijaan merkityksellisyyden ja onnellisuuden lähteenä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
