Hirmuhinnat bensapumpuilla kertovat syvästä ja laajasta kriisistä, johon ei ole luvassa kestävää helpotusta

Viime päivinä on tapahtunut paljon sellaista, mikä polttoainelaskuaan kauhistelevan suomalaisen on hyvä tietää ja pitää mielessä.

Aloitetaan Venäjän vaalifarssista. Itse vaalituloksen voi jättää omaan arvoonsa. Oleellista on se, että Kreml vei arvottoman näytelmän taas kerran läpi ilman suurempia välikohtauksia.

Venäjän Saksan suurlähetystön edessä Berliinissä osoitettiin viikonvaihteessa mieltä Putinia vastaan. Kuva: JENS SCHLUTER

Presidentti Vladimir Putin esikuntineen voi väittää saaneensa kansalta mandaatin vaikka mihin, kuten Venäjä-tietäjä Arja Paananen kirjoittaa Ilta-Sanomissa.

Melko varmasti nähdään ainakin jonkinlainen liikekannallepano ja entistä julmempia iskuja Ukrainaan. Myös siihen on syytä valmistautua, että Venäjän hybridisodankäynti lähinaapureita vastaan muuttuu yhä röyhkeämmäksi.

Yli neljä ja puoli vuotta kestänyt sota on opettanut, ettei Ukraina luovuta helpolla. Ei, vaikka liittolaiset horjuvat. Se taas tarkoittaa, että polttoaineiden hintoja nostavat iskut Venäjän öljynjalostuslaitoksiin jatkuvat.

Viikonvaihteessa näytti hetken siltä, että Donald Trump olisi viimeinkin valmis panemaan Putinille kovan kovaa vastaan. Hän allekirjoitti kongressin hyväksymän tiukan lakipaketin Venäjän vastaisista pakotteista.

Carnegie Russia Eurasia Centerin johtaja Alexander Gabujev muistuttaa kuitenkin New York Timesissa, että Trump ei edelleenkään osoita suurta halua painostaa Putinia. Siksi on syytä olettaa, että Yhdysvaltain presidentti käyttää laajoja valtuuksiaan ja mieluummin loiventaa pakotteiden välittömiä vaikutuksia Venäjään ja myös Kiinaan.

Ukrainan edut huomioon ottavaa ratkaisua polttoaineiden hintoja nostavaan Venäjän hyökkäyssotaan on siis ilmeisen turha odottaa

Myös Saksan viikonlopun aluevaalien tuloksilla on kytkentä, ja nimenomaan kitkerä sellainen, polttoainekurimukseen.

Mecklenburgin-Etu-Pommerin vaalien voittaja oli laitaoikeiston AfD ja Berliinin kaupunkiosavaltion suurimmaksi ryhmäksi kiilasi laitavasemmiston Die Linke.

Karvaimman tappion kärsivät liittokansleri Friedrich Merzin kristillisdemokraatit (CDU). Puolue putosi kokonaan pois Mecklenburg-Etu-Pommerin maapäiviltä.

Merzin hallituksessa istuvat demarit (SPD) puolestaan saivat pienessä koillisessa osavaltiossa juhlia torjuntavoittoa AfD:n vastavoimaksi profiloituneen pääministeri Manuela Schwesigin johdolla.

Saksan demareiden nouseva tähti on nyt Mecklenburg-Etu-Pommerissa torjuntavoiton saavuttanut Manuela Schwesig, joka tunnetaan myös Venäjä-myötäilijänä. Kuva: Kay Nietfeld

Syvä tyytymättömyys Merzin hallitukseen selittää vaalitulosta. Elinkustannukset nousevat, eivät vähiten polttoaineiden ja energian korkeiden hintojen vuoksi ja samaan aikaan sosiaalietuuksia leikataan.

Koko Euroopan kannalta merkillepantavaa on se, mikä yhdistää osin enemmän ja osin vähemmän viikonvaihteen vaalivoittajia.

Sekä SDP:n uusi tähti Manuela Schwesig että AfD puolueena haluaisivat normalisoida suhteet Venäjään, jotta Saksa saisi taas halpaa energiaa ja polttoaineita. Berliinissä vuokra-asuntoyhtiöiden kansallistamisella uhkaava vasemmisto ei suoraan liehittele Putinia, mutta torjuu Ukrainan sotilaallisen tukemisen.

EU:n tärkeimmässä jäsenmaassa poliittinen ilmapiiri on näin kallistumassa siihen suuntaan, että omaa etua on ajateltava enemmän, kun hyökkäyssotaansa käyvää Venäjää painostetaan ja Ukrainaa tuetaan. Rökäletappioiden vuoksi ahtaalle joutuneen liittokansleri Merzin on yhä vaikeampi taistella tätä koko EU:n politiikkaan vaikuttavaa vyörytystä vastaan.

Neljäs polttoainekurimuksen kannalta merkittävä käänne tapahtui Lähi-idässä.

Suomessa diesel on tällä hetkellä Euroopan kalleinta. Kuva: Mikko Soini

Iranin tukemat Jemenin huthikapinalliset iskivät lauantaina Saudi-Arabian pääkaupunki Riadiin ja käynnistivät uuden vaiheen USA:n ja Israelin aloittamassa Iranin vastaisessa sodassa. Se sulki jo polttoainehuollon kannalta oleellisen Hormuzinsalmen. Nyt Jemenin huthit estävät pääsyn myös Punaisellemerelle ja Suezin kanavaan.

Ratkaisun avaimet ovat Trumpilla. Joko USA aloittaa uudelleen Iranin moukaroinnin ja hyökkää myös hutheja vastaan tai suostuu islamilaisen tasavallan ehtoihin konfliktin lopettamiseksi.

Molemmat vaihtoehdot ovat myrkyllisiä Trumpille. Siksi solmu tuskin aukeaa nopeasti.

Mennyt viikonvaihde voi osoittautua jopa historialliseksi käännekohdaksi viime vuosien globaalissa myllerryksessä. Seuraukset ovat arvaamattomia.

Vain yksi on lähes varmaa: polttoaineiden hintoja ei saada hallintaan muuten kuin väkevillä tukitoimilla. Ja ne taas ovat kovin kaukana kestävästä ratkaisusta.