Suomi on sekä hyvä että huono esimerkki, kun kauppajättien mahtia yritetään EU:ssa purkaa

Kauppajäteillä on ylivertainen asema ruokaketjussa lähes kaikissa EU-maissa. Siksi epäterveiden kauppatapojen kitkemisellä tarkoitetaan käytännössä aina vähittäiskaupan markkinamahdin rajoittamista ja maataloustuottajien sekä pienen ja keskisuuren elintarviketeollisuuden aseman vahvistamista ruokaketjussa.

EU-komissiolta odotetaan vuoden loppuun mennessä esitystä 2019 voimaan astuneen epäterveiden kauppatapojen direktiivin uudistamisesta.

Kauppa tuntuu luottavan siihen, että sen kannalta ikävät uudistukset jäävät loiviksi. MT:n käymissä taustakeskusteluissa kauppajättien edustajat ovat muistuttaneet, että komissiolla on ratkaistavana suurempia ongelmia.

Bryssel ei halua vaarantaa turvallisuuteen tai EU:n rahoitukseen liittyviä päätöksiä ärsyttämällä jäsenmaita uudistuksilla, joka nostaisivat ruoan hintaa, lähteet arvioivat.

Samaan hengenvetoon korostetaan, että jäsenmaiden markkinat ovat erilaisia. Keskitettyä EU-sääntelyä ei haluta, sitä on vaikea rakentaa ja lähes mahdoton valvoa.

Teollisuuden ja alkutuottajien mielestä kauppajätit väärinkäyttävät mahtiasemaansa valitessaan tuotteita markettien hyllyihin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden eurooppalaiset edunvalvojat puolestaan uskovat, että uudistuksia on tulossa.

Eniten maataloustuottajia ja teollisuutta hiertää se, että raaka-aineita ja myös valmiita jalosteita joudutaan toistuvasti myymään alle tuotantokustannusten.

Raaka-aineiden kohdalla vääntö tapahtuu maataloustuottajien ja valmistajien välillä, mutta paine hintojen alentamiseen tulee ensisijaisesti kauppakonserneilta. Teollisuuden edustajat arvostelevat erityisesti vähittäiskaupan suuria ostoyhteenliittymiä, joiden neuvotteluvoima on ylivertainen.

Tiukkaa EU-sääntelyä vaativat tahot vetoavat Espanjan ja Ranskan esimerkkeihin. Molemmissa maissa tuotantokustannuksia halvemmat hinnat on periaatteessa kielletty.

MT:n tietojen mukaan esimerkiksi Espanjassa maataloustuottajat ovat kuitenkin joutuneet vahvistamaan kirjallisesti, että tavaraa ei ole myyty alle tuotantokustannusten, vaikka tosiasiassa näin on tehty. Sekä alkutuottajille että valmistajille oleellisinta olisi se, että sopimuksia voidaan avata, kun markkinatilanne muuttuu radikaalisti.

Erityisesti maataloustuottajat joutuvat toistuvasti myymään teollisuudelle raaka-aineita alle tuotantokustannusten. Hintapaine tulee kuitenkin ennen muuta vähittäiskaupan puolelta.  Kuva: Sanne Katainen

Teollisuudelle kaupan omien merkkien markkinaosuuden voimakas kasvu on punaisista vaatteista kaikkein punaisin. Valmistavien yritysten mielestä kauppa kaappaa brändättyjä innovaatioita toistuvasti omiin nimiinsä ja käyttää teollisuudelta saamiaan tietoja sekä vahvaa markkina-asemaansa väärin.

Komission toivotaan puuttuvan väärinkäytöksiin ja tavarantoimittajiin kohdistuvaan painostamiseen, jossa turvaudutaan suoranaisiin kaupallisiin kostotoimiin tai niillä uhkaamiseen.

Tässä suhteessa Suomen uudistettua elintarvikemarkkinalakia pidetään hyvänä esimerkkinä. Meillä todistustaakka väitetyistä väärinkäytöksistä on käänteinen, eli pykäliä rikkoneen tahon on todistettava väite vääräksi.

Alan toimijat vakuuttavat sen olevan tehokas ennaltaehkäisevä keino. MT:n tietojen mukaan elintarviketeollisuuden eurooppalainen kattojärjestö Food Drink Europe haluaisi jotain vastaavaa myös EU-lainsäädäntöön.

Kaupan mukaan sen omiin merkkeihin kohdistuvat rajoitukset ja ylipäätään sääntely nostavat väistämättä ruoan hintaa. Tässä Suomi on varoittava esimerkki EU:n lainsäädäntökoneistolle.

Kauppajätit korostavat, että niiden omiin merkkeihin kohdistuvat rajoitukset nostavat väistämättä ruoan hintaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Meillä maatalouden kannattavuus on Euroopan heikointa, vähittäiskauppa maanosan keskittyneintä, kauppakonsernien tuloskunto huippuluokkaa ja samaan aikaan elintarvikkeiden hintataso on kuitenkin eurooppalaisittain korkea.

S- ja K-ryhmät vetoavat kohtuullisiin voittomarginaaleihin, kun korkea ruoan hinta kyseenalaistetaan. Pienehköt marginaalit selittyvät markkina-asiantuntijoiden mukaan kuitenkin ennen muuta massiivisilla investoinneilla, joita tehdään tulorahoituksella. Se taas ei voi tarkoittaa muuta kuin että vähittäishinnoissa on ilmaa.

Teollisuus ja alkutuottajat ovat pyrkineet vaikuttamaan EU-komissioon, jotta kauppa velvoitettaisiin avaamaan nykyistä enemmän erityisesti niiden oman tukkuportaan ja vähittäismyynnin välillä tapahtuvaa hinnoittelua.

MT:n eri jäsenmaita edustavat diplomaattilähteet Brysselissä ounastelevat, että kauppadirektiivin uudistus kytketään vääjäämättä käynnissä oleviin neuvotteluihin EU:n tulevasta rahoituskehyksestä. Maataloustuottajien aseman vahvistaminen ruokaketjussa on yksi pelimerkki, kun komission esittämää jättibudjettia leikataan ja todennäköisesti myös maatalouden tukiin joudutaan puuttumaan.