FAO: Petokset ovat yleisiä kalatuotteissa – jopa 20 prosenttia kaupatuista merenelävistä on epäilyttäviä tai terveydelle haitallisia

Kalastus ja vesiviljely ovat valtava maailmanlaajuinen bisnes. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO uutisoi, että vuonna 2022 tuotettiin 185 miljoonaa tonnia kalaa, äyriäisiä ja muita vesiperäisiä tuotteita, joiden arvo oli yli 170 miljardia euroa.

Kaupan kohteena on laskettu olevan yli 12 000 eri lajia. Moinen määrä kätkee syövereihinsä myös petoksia, vaikka toimitusketjuja valvovat useat viranomaiset.

FAO:n mukaan petoksia esiintyy erityisen paljon ravintoloissa ja ateriapalveluissa, joissa tuotteiden tunnistaminen silmämääräisesti on vaikeaa. Sama pätee jalosteisiin.

Kala- tai äyriäislajin muuttaminen ja virheelliset pakkausmerkinnät ovat yleisimpiä huijauksia.

Tutkimusten mukaan vähintään 20 prosenttia maailman kalastus- ja vesiviljelytuotteista on merkitty väärin.

Vaikka petokset johtuvat yleensä taloudellisista motiiveista, ne aiheuttavat merkittäviä riskejä kansanterveydelle, kuluttajien luottamukselle ja meriluonnon suojelulle.

Lisätäkseen kuluttajien tietoisuutta petoksista ja edistääkseen alan avoimuutta FAO on julkaissut tänä vuonna raportin Food fraud in the fisheries and aquaculture sector. Siinä tuodaan esiin, mitä alalla tapahtuu ja mitä tilanteen korjaamiseksi tehdään.

Väärennösaineiden lisääminen: Lopputuotteeseen lisätään väriaineita, vettä tai muita täyteaineita. Esimerkiksi tonnikalaan saatetaan lisätä väriaineita, jolloin se näyttää tuoreemmalta.

Kopiot ja väärät lajit: Kopio väitetystä tuotteesta saattaa näyttää hyvin samalta kuin alkuperäinen laji tai tuote. Kasvatettua lohta saatetaan myydä villilohena.

Markkinoiden valtaaminen: Kalan tai muiden vedenelävien tuominen maahan valtiosta, jolla ei ole vientilupaa kyseiseen maahan.

Väärä tieto pakkauksessa: Alkuperän tai tuotannon vääristely tai viimeisen käyttöpäivän pidentäminen. Väärin merkityt tuotteet aiheuttavat terveysriskejä, kuten altistumista myrkyille, allergeeneille, taudinaiheuttajille ja epäpuhtauksille.

Harhaanjohtava markkinointi: Virheellinen tuotemerkintä pakkauksessa johtaa kuluttajaa harhaan. Esimerkkeinä tuotteen vastuullisuus tai luomusertifiointi.

Ylikalastus: Sinänsä laillisia tuotteita tuodaan markkinoille yli sallitun rajan ja ylikalastettua saalista myydään säädeltyjen kanavien ulkopuolella.

Varastettujen tuotteiden kauppa valvottujen toimitusketjujen ulkopuolelle.

FAO torjuu alan petoksia tekemällä yhteistyötä hallitusten ja kansainvälisten toimielinten kanssa merkintävaatimusten yhdenmukaistamiseksi, tieteellisten lajinnimien pakollisen käytön edistämiseksi sekä jäljitettävyysjärjestelmien kehittämiseksi.

Myös teknologiaa käytetään yhä enemmän tuoteväärennösten tunnistamiseen.

Tästä pääset FAO:n artikkeliin kalapetoksista.