Keskustan varapuheenjohtaja Markku Siponen haluaa puolueen puhuttelevan nykyistä enemmän myös palkansaajia, kuten opettajia. Kuva: Lari Lievonen
Näin savolaiset rynnistivät puolueiden pelipaikoille − ”Edunvalvonta omalla alueella merkitsee paljon”
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määtän mukaan vahva savolaisedustus eri puolueiden kärkipaikoilla on hieno asia.Tilaajalle
Savolaispoliitikot Karoliina Partanen (kok.) ja Markku Siponen (kesk.) tulivat valituiksi puolueidensa varapuheenjohtajistoon kesäkuun alussa. Kuva: Kimmo Falck / Kokoomus, Johannes Erkkilä / Keskusta, koonnut: Aatu JaakkolaSavolaispoliitikot ovat nousseet viime aikoina näyttävästi eduskuntapuolueiden piikkipaikoille.
Kuopiolainen kansanedustaja Karoliina Partanen yllätti kokoomuksen puoluekokouksessa nousemalla puolueensa 1. varapuheenjohtajaksi ennakkosuosikki Antti Häkkäsen ohi. Kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) Kiuruvedeltä nousi uutena keskustan varapuheenjohtajaksi.
Savolaisilla on ollut vahva jalansija puolueissa jo ennestään. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ponnistaa Lapinlahdelta Pohjois-Savosta. Kokoomuksen pitkäaikainen varapuheenjohtaja, puolustusministeri Antti Häkkänen tulee Mäntyharjulta Etelä-Savosta. Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja on kansanedustaja Laura Meriluoto Kuopiosta.
”Varapuheenjohtajana pidän aktiivisesti yhteyttä kenttään ja valmistaudumme yhdessä vaaleihin.”
Kokoomuksen tuore 1. varapuheenjohtaja Karoliina Partanen kertoo katseen siintävän jo ensi kevään eduskuntavaaleissa.
”Osallistun aktiivisesti kokoomuksen vaaliohjelman tekemiseen ja teemme ehdokashankintaa. Varapuheenjohtajana pidän aktiivisesti yhteyttä kenttään ja valmistaudumme yhdessä vaaleihin”, Partanen kertoo.
Partanen aloittaa ensi viikolla sosiaaliturvaministerin sijaisena.
”Yrittäjien eläkelainsäädäntöä koskeva uudistus on vielä tulossa hallituksen käsittelyyn. Lisäksi työn alla on lainsäädäntöä sosiaalisen median turvallisuuden parantamiseksi lasten ja nuorten kohdalla”, Partanen kertoo.
”Viime aikoina on jälleen keskusteltu naisiin kohdistuvasta lähi- ja perheväkivallasta. Tämä on suomalaisen yhteiskunnan häpeätahra, jota haluan omalta osaltani olla korjaamassa.”
Mikä merkitys savolaistaustalla on politiikassasi?
”Totta kai sillä on suuri merkitys. Olen saanut oman vaalipiirini äänestäjiltä suuren luottamuksen siihen, että saan tehdä töitä eduskunnassa. Haluan edustaa savolaisia ja myös karjalaisia. Edunvalvonta omalla alueella merkitsee paljon.”
Keskustan uusi varapuheenjohtaja Markku Siponen kertoo haluavansa terävöittää puolueensa poliittista viestiä.
”Puheenjohtajamme on yli puoluerajojen arvostettu sillanrakentaja Antti Kaikkonen. Ajattelen, että varapuheenjohtajana voin tehdä rohkeampia avauksia”, Siponen sanoo.
Mitä teemoja lähdet terävöittämään keskustassa?
”Keskustan DNA:ssa on vahvana pienyrittäjyyden arvostus. Nykyhallitus on tehnyt pitkälti suuryrityksiä suosivaa politiikkaa, joten on korkea aika nostaa myös pienten yritysten näkökulma esille”, Siponen vastaa.
”Samalla haluaisin kääntää keskustelun laajemmin koskemaan hyvää työelämää, olipa kyse sitten yrittäjästä tai palkansaajasta. Kun olemme keskellä puoluekenttää niin vahvuutenamme on, että pystymme yhdistämään ihmisiä. Tämä voisi toimia myös työelämäasioissa.”
”Huomaan, että monet opetusalan ihmiset ovat nyt pettyneitä hallitukseen, varsinkin naiset. Uskon, että keskusta voi puhutella heitä.”
Siponen on siviiliammatiltaan liikunnan ja terveystiedon lehtori.
”Huomaan, että monet opetusalan ihmiset ovat pettyneitä hallitukseen, varsinkin naiset. Uskon, että keskusta voi puhutella heitä.”
Markku Siponen asuu perheineen kotitilallaan Kiuruvedellä. Hän on osakkaana 200 lehmän yhteisnavetassa ja osallistuu säännöllisesti maatilan töihin.
”Keskustassa arvostetaan sitä, että on maatalousosaamista ja maaseututaustaa. Se varmasti avitti myös valintaani varapuheenjohtajistoon. Lisäksi tunnistan itäsuomalaisena alueen haasteet.”
Siponen otti tuoreeltaan kantaa Orpon hallituksen ennallistamissuunnitelmaan.
”On täysin käsittämätöntä, että ennallistamissuunnitelma aiotaan laatia ympäristöministeriön virkatyönä, hyväksyttää valtioneuvostossa ja lähettää EU:n hyväksyttäväksi ilman eduskunnan osallistumista”, Siponen ihmettelee.
Siposen vaatii, että ennallistamissuunnitelma on hyväksyttävä parlamentaarisesti eduskunnassa.
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä pitää tärkeänä, että puolueiden johtopaikoilla on itä- ja pohjoissuomalaisia. Kuva: Miska PuumalaPohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määtän mukaan vahva savolaisedustus eri puolueiden kärkipaikoilla on hieno asia.
”He ovat sinne pyrkineet ja päässeet omilla ansioillaan. Kun puolueiden johdossa on poliitikkoja omalta alueelta, heihin on helppo olla yhteydessä.”
Toisaalta Määttä korostaa laajemmin koko itäisen ja pohjoisen Suomen edunvalvontaa.
”On tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomesta on edustajia puolueiden puheenjohtajistossa. Lisäksi on keskeistä, että alueen edustajia on eduskuntaryhmien johdossa sekä puoluevaltuustojen puheenjohtajina. Tämä kokonaisuus on tärkeä, eräänlainen kolmiyhteys”, Määttä sanoo.
”Kun puolueiden johdossa on poliitikkoja omalta alueelta, heihin on helppo olla yhteydessä.”
Määttä mainitsee tärkeinä itäisen ja pohjoisen Suomen edunvalvojina myös SDP:n 2. varapuheenjohtajan Nina Malmin Kaakkois-Suomesta ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajan Emilia Kangaskolkan Pohjois-Karjalasta.
”Myös sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi Lapista lukeutuu keskeisiin vaikuttajiin.”
”On hirmu tärkeää, että itä- ja pohjoissuomalaisia on kaikilla tasoilla tärkeillä paikoilla eduskuntapuolueissa. Myös esimerkiksi vihreiden varapuheenjohtaja Jenni Pitko Oulusta ja vihreä kansanedustaja Krista Mikkonen Pohjois-Karjalasta ovat tärkeitä vaikuttajia.”
Määttä kertoo, että Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnat tekevät yhteistyötä esimerkiksi viitostien kehittämishankkeissa. Toisaalta Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostavat yhdessä Savo-Karjalan vaalipiirin, jonka sisällä tehdään runsaasti edunvalvontatyötä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
