Raatelujälkiä ponitamman jalassa. Kuva: Anu Tapola-Vugts
Susi hyökkäsi ponin kimppuun Valkeakoskella – tamma puolusti laumaansa kohtalokkain seurauksin
Valkeakoskelainen poninkasvattaja Anu Tapola-Vugts huomasi connemaraponin takajaloissa repaleisia jälkiä. Pian kävi ilmi, että ponia oli raadellut susi, ei ilves kuten aluksi arveltiin.Tilaajalle
Connemaraponien vähimmäiskorkeus on 128 senttimetriä ja enimmäiskorkeus 148 senttimetriä kantakirjattaessa. Kuvan ponit eivät liity Valkeakosken tapaukseen. Kuva: Carolina HusuValkeakoskelainen poninkasvattaja Anu Tapola-Vugts ei ensin meinannut käsittää, mitä oli tapahtunut. Viime torstaiaamuna hän meni ruokkimaan pihatossa olevia poneja ja huomasi yhdellä tammoista repaleisia jälkiä takajalkojen sisäpinnalla.
”En osannut oikein ajatella, että mistä oli kyse. Menin sisälle ja kerroin tyttärelleni tapahtuneesta.”
Tytär lähti katsomaan poneja ja tuli pian takaisin. Hän oli todennut, että ponilla oli jälkiä myös lautasen päällä ja hännän alla.
Seuraavaksi otettiin yhteyttä tuttuihin metsästäjiin, jotka kehottivat soittamaan petoyhdyshenkilölle. Tämä tuli paikalle tutkimaan tilannetta. Ensimmäinen arvio oli, että ponin kimppuun olisi käynyt ilves. Myöhemmin illalla petoyhdyshenkilö soitti. Hyökkäysjäljistä päätelleen ponia ei ollut raadellut ilves vaan susi, Tapola-Vugts kertoo.
Hyökkäyksen kohteeksi joutunut ponitamma elää kahden muun tamman kanssa pihatossa, jonne on päärakennuksesta matkaa noin 40 metriä, Tapola-Vugts kertoo. Raadeltu poni on lauman johtaja ja varmaan puolustanut muita. Siksi vain siinä on jälkiä hyökkäyksestä, hän pohtii.
Pihaton ponit ovat connemaroja eli kookkaita poneja.
”Yllättävää, että niin suuren ponin kimppuun on susi käynyt.”
”Hirvittää ajatella, että miten varsat pärjäävät laitumella, jos susia on lähistöllä.”
Olosuhteisiin nähden tamma voi nyt hyvin. Eläinlääkäri kävi katsomassa sitä torstaina ja määräsi sekä antibioottikuurin että kipulääkettä. Pihatossa on tehty järjestelyitä niin, että eläimet ovat sisällä turvassa öisin.
Connemarat omistaa Tapola-Vugtsin tytär. Hän itse puolisonsa kanssa kasvattaa pieniä shetlanninponeja. Nyt on suuri huoli siitä, vieraileeko susi tilalla uudelleen ja käy pienten ponien kimppuun.
Onni onnettomuudessa on, että laumanjohtaja ei ole tiineenä kuten kaksi muuta pihaton tammaa. ”Hevonen luo järkyttyneenä hyvin helposti.”
Ponien turvallisuus ja hyvinvointi ovat ykkösasia, mutta Tapola-Vugts nostaa esiin myös taloudelliset menetykset.
Jos jompikumpi kantavana olleista tammoista olisi saanut keskenmenon, rahallinen tappio olisi ollut merkittävä. Toinen tammoista on siemennetty Ranskasta ja toinen Irlannista hankitulla spermalla. Petovahinkokorvauksia suden hyökkäyksestä aiotaan hakea, Tapola-Vugts kertoo.
”Mikäli poni olisi kuollut suden raatelun seurauksena, korvaus olisi ollut 2 500 euroa. Tamman arvo on kuitenkin yli 10 000 euroa.”
Pedon jättämiä jälkiä ponin jalassa. Kuva: Anu Tapola-VugtsLauantaina puolen päivän jälkeen Tapola-Vugtsin puoliso ja tytär olivat rakentamassa susiaitaa pihaton jaloittelutarhan ympärille.
”Eihän se oikeasti susia pidättele, mutta jos saisi yönsä hieman paremmin nukuttua.”
Tilalla on toinenkin pihatto ja sen jaloittelutarhan ympärillä on jo susiaita.
Kesää varten on hehtaareittain laitumia. Nyt Tapola-Vugts on huolissaan tilalla syntyvien varsojen turvallisuudesta. Varsoja pitäisi syntyä kuusi ja niiden kehityksen ja terveyden kannalta laitumelle pääsy on oleellista.
”Hirvittää ajatella, että miten varsat pärjäävät laitumella, jos susia on lähistöllä.”
”Poninkasvatus on meidän elinkeinomme, mutta heikoilla tässä ollaan”, Tapola-Vugts huokaa.
Hänen mielestään ilveksiä ja susia on liikaa, mutta niiden suojelijat eivät tunnu olevan huolissaan petojen raatelemiksi ja tappamiksi joutuneista koirista tai kotieläimistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
