Järviruokoa hevosten rehuksi? – ruotsalaistutkimus selvittää, toimisiko vanha hätärehu nykyeläinten ravintona
Itämeren rannikoita vallannut järviruoko saattaa ruotsalaistutkijoiden mukaan kelvata hevosten rehuksi, ja samalla saataisiin rantavesiä rehevöittävä kasvusto korjattua hyötykäyttöön.Tilaajalle
Vesistöjä rehevöittävän, laajalle levinneen järviruo´on hyötykäyttöä on Suomessakin selvitetty, tosin ei vielä hevosrehuksi. Ruotsissa on aiheesta käynnissä ruokintatutkimus hevosilla ja naudoilla. Kuva: Kari SalonenRuotsin maatalousyliopisto (SLU) selvittää, voidaanko järviruo´osta tehtyä säilörehua käyttää hevosten karkearehuna. Hankkeessa ruokoa korjataan eri kypsyysasteilla ja analysoidaan saatujen rehujen energia-arvot ja ravinnepitoisuudet.
Ruokoa on vuosisatoja korjattu karjan ja hevosten hätärehuksi, eli sinänsä uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Kiinnostus ruokorehuun on kasvanut viime vuosina.
Ruo'on korjuu erityyppisistä järvistä ja puroista voi tutkijoiden mukaan auttaa palauttamaan veteen huuhtoutuneita kasvien ravinteita maaperään. Tutkimuksen lähtöajatus on, että rehukäytöllä voitaisiin vähentää järvien ja merien rehevöitymisen vaikutuksia.
Suomessakin on tehty useita selvityksiä siitä, miten järviruokoa voitaisiin hyödyntää ja vähentää sen tuottamaa ympäristövaikutusta. Hevosten rehuna sitä ei ole toistaiseksi testattu.
Tuorein suomalainen järviruokoprojekti oli Turun ammattikorkeakoulun ruokotiimin hanke, jossa selvitettiin kasvin hyötykäyttöä muun muassa polttoaineena, kuivikkeena ja kasvualustoissa. Hankkeen tavoitteena oli myös kehittää monitoimilaite rehuntekoon, mutta toimivaa leikkuuteknologiaa ei onnistuttu saamaan hankkeen aikana käyttöön.
SLU:n ruokorehuprojekti on alkanut vuonna 2022 ja loppuu ensi vuonna.
Ruotsissa on useampana vuonna paalattu järviruokoa rehuksi hevosille, naudoille ja lampaille. SLU:n projektissa tehdään parhaillaan ruokintakokeita sekä hevosilla että naudoilla.
Ruokintakokeissa tutkitaan sekä ruokorehun maittavuutta että sulavuutta hevosilla. Osa kokeista toteutetaan Wångenin hevosoppilaitoksessa.
Ruokonäytteistä analysoidaan rehuarvojen lisäksi sulavuusarvo. Hankkeessa on mukana myös ruo'on korjuun vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja ekologiaan.
Alustavien tulosten perusteella ruoko on yleisesti ravintoarvoltaan verrattavissa heinään tai olkeen riippuen siitä, milloin ja miten se korjataan ja säilytetään. Ruo´on korjuu olisi edullisinta tehdä alkukesästä ravintoarvojen ollessa korkeimmillaan, mutta ongelmaksi muodostuu ruovikoissa pesivien lintujen pesimärauhan takaaminen.
SLU:n ruokorehuprojekti on alkanut vuonna 2022 ja loppuu ensi vuonna.
Turun ammattikorkeakoulun järviruokoprojekti
- Osaston luetuimmat
