

Sara Mönkkönen ja Minna Uronen työskentelevät kesän ajan Hattulassa sijaitsevassa Wesunda Dressagessa yhdessä, ja syksyllä Uronen jatkaa Helsingin yliopistoon opiskelemaan ympäristön ja maatalouden taloustieteitä.
Urosen ajatuksena on lopettaa hevoshommat ainakin toistaiseksi kokonaan.
”Maailmassa on sen verran paljon muitakin kiinnostavia asioita, että ajattelin vähän kurkistaa hevoskuplan ulkopuolellekin”, hän sanoo.
Mutta Mönkkönen on innoissaan. Wesunda on vuonna 2024 valmistunut, Heidi Taipaleen omistama huippuluokan ratsastuskeskus Hämeenlinnan kupeessa.
Mönkkönen taas on tullut tutuksi orimattilalaisen Siiri Kyrön tallin ratsastajana.
Hevosalalle Mönkkönen on kulkenut pitkää tietä. Hän aloitti ratsastuksen Wiknerin ratsutilalla Kirkkonummella, ja oman ponin hän sai 13-vuotiaana. Se oli tupsujalka-tinker nimeltä Muffe.
”Kun kiinnostuin kouluratsastuksesta, yritin kysyä, että olisiko mahdollista saada kivempi poni. Äidiltä tuli tiukka ”ei”. Hän sanoi, että meillä on tämä poni, mikä meillä on, tee siitä parempi”, Mönkkönen muistelee.
Eikä siinä sitten auttanut kuin treenata. Lopulta poni alkoi voittaakin helppo b -luokkia.
Peruskoulun jälkeen Mönkkönen jatkoi Ypäjälle Hevosopistolle ja teki kaksoistutkinnon ylioppilaaksi. Viimeisenä vuonna hän olisi halunnut tehdä ratsuttajan suuntautumisopinnot, mutta häntä ei valittu linjalle. Siitä Mönkkönen kuitenkin vain sisuuntui ja alkoi käydä päivittäin Laura Porthanin tunneilla Hevosopiston Ratsastuskoulussa. Samaan aikaan hän ratsasti omaa hevostaan, raviennätyksenkin omaavaa Vilman Valttia, jolla hän nousi parhaimmillaan koulumestaruusfinaaliin.
Hevosenhoitajaksi ja ylioppilaaksi valmistuttuaan hän päätti jatkaa opintoja agrologiksi. Lopulta se päätös oli kuitenkin vain sinetti hevosalalle jäämiselle. Ensimmäinen harjoittelu oli Siiri Kyrön tallilla, ja siellä Mönkkösen innostus ratsastukseen vain kasvoi, kun hän pääsi Kyrön ratsujen satulaan.
”Olin, että apua, mitä ferrareita!” hän kertoo.
Kun Siiri Kyrö sitten alkoi odottaa vauvaa ja tarvitsi työntekijän, ei Mönkköstä tarvinnut kysyä töihin kahta kertaa. Koulu sai jäädä kokonaan.
Suuri onnen hetki Mönkköselle oli Laatuarvostelun voitto vuonna 2019 Kyrön omistamalla ja kasvattamalla Kyrö Hot Swaylla.

Välillä piti kuitenkin katsoa maailmaa laajemmalta, ja Mönkkönen lähti Saksaan Carolina ja Warwick McLeanin tallille.
”Siellä sain älyttömästi oppia, se oli ihana paikka”, Mönkkönen kehuu.
Saksan keikka päätyi yhtä aikaa onnettomasti ja onnellisesti. Mönkkönen nimittäin kaatui nuoren hevosen kanssa pahasti, niin että polven eturistiside meni poikki. Ja sitten hän kohtasi kuntoutuskeskuksessa tulevan puolisonsa Timmin.
Jalan parannuttua Mönkkönen palasi Suomeen ja pääsi takaisin ratsaille Kyrön tallilla, josta oli tullut hänelle kuin toinen koti.
Kun hän taas oli täydessä terässä, hän jatkoi ratsastamaan Sveitsiin Charlotte Lenherrin tallille.
”Siellä oli ihan älyttömän hienot hevoset!” hän huokaa.
Sydän oli kuitenkin jäänyt miehen taskuun, joten Mönkkönen palasi Saksaan. Aika pian pariskunta jatkoi sieltä Suomeen, sillä perheen tytär ilmoitti tulostaan.
Mönkkönen ehti taas Kyröjen tallille muutamaksi viikoksi.
”Ja sitten suoraan tallilta sairaalaan, ja tyttö syntyi”, Mönkkönen hymyilee.
Siitä saakka Mönkkönen on huolehtinut lapsesta ja ratsastanut Kyröillä sekä omia asiakashevosia että Kyröjen hevosia. Omia hänellä on yksi, viisivuotiaaksi kääntynyt suomenhevonen Lilla Charmör (Herkko Hurmaus – Säämies).

Aviopuoliso Timmi Mönkkönen on ammatiltaan koirankouluttaja, ja hänellä on saksanpaimenkoiria, joiden kanssa hän kilpailee tottelevaisuudessa ja suojelussa. Mönkkönen kertoo, että mies on työskennellyt paljon myös aggressiivisten rescue-koirien kanssa hyvin tuloksin. Yhden sellaisen he ottivat jopa mukaansa Suomeen, vaikka vauva oli tulossa.
”Se oli aivan ihana koira!” Mönkkönen huokaa muistellessaan jo edesmennyttä saksanpaimenkoiraa.
Hän selittää, että ei voi kuin ihailla sitä, kuinka mies saa opetettua koirille asioita klikkerin ja kehonkielen avulla.
”Hän haluaa, että koirat aktivoivat omia aivojaan, ja hän kannustaa niitä, kun ne tekevät asioita. Ne alkavat kokeilla, että mitä seuraavaksi, mitä seuraavaksi. Kun innostus on päällä, tätä aletaan kontrolloida ja opetetaan odottamaan, mutta palkataan koko ajan pienistä asioista”, Mönkkönen selittää.
Samaa innokkuutta hän pyrkii saamaan omaan työskentelyyn hevosten kanssa. Ainakin Lilla Charmörin kanssa hän suunnittelee kokeilevansa klikkerin käyttöä.
”Se on hieno väline, siinä ajoitus on just eikä melkein”, Mönkkönen sanoo.
Hän itse on kiinnostunut kaikenlaisten hevosten kouluttamisesta – tätä nykyä kalenterissa on säännöllisesti myös islanninhevosten ratsastamista, tosin vain käynnissä, ravissa ja laukassa.
Tämän kesän ykkösjuttu on kuitenkin siirtyminen työskentelemään Wesundaan. Mönkkösen on tarkoitus jatkaa ratsuttamista ja alkaa myös valmentaa aiempaa enemmän.
Wesundan omistajan Heidi Taipaleen soitto tänä keväänä jäi varmasti mieleen.
”Mä olin aivan häkeltynyt ja juoksi Siirin luo kysymään, että mitä mieltä. Ja hän on niin ihana, hän tukee aina!” Mönkkönen kertoo.