Suomenratsukasvatus nyökkäsi – ”Toivottavasti nämä olivat se pohjakuoppa”

Suomen Hippoksen luvuissa tämän vuoden astutusmäärät ovat alustavia, mutta edellisten vuosien lukumäärät tarkastettuja. Joka tapauksessa ratsu- ja harrastetammojen astutusmäärät vaikuttavat kyykänneen. Isoin lasku oli pienhevossuunnan astutuksissa.

Ratsuoriilla astutettiin juuri loppuneella kaudella 188 suomenhevostamma, jalostusarvostelemattomilla 99 tammaa, työ- ja käyttösuunnan oriilla 96 tammaa ja pienhevosoriilla 42 tammaa.

Suosituin ratsuori oli Kaisu Västinsalon kasvattama ja omistama nelivuotias, keväällä kirjattu Piitsin Hurpales (Herkko Hurmaus – Knuutilan Veikko) 22 tammalla.

Pienhevosissa suosituin ori oli viime vuoden tavoin Pisara Vihtori (Posti-Poju - Tussarin Luonnos) 10 tammalla, mutta senkin tammamäärä putosi viidellä.

Työ- ja käyttösuunnan suosituin ori oli Metkuttaja TS (Porttikielto - Kelmi) 12 tammalla

Ratsuoriiden kärkikymmenikkö oli Piitsin Hurpales 22 tamma (12 tammaa vuonna 2025), Lavilan Viljo 16 (9), Ryhlyn Peikonlehti 16 (18), Kuninkaan Paluu 15 (16), Loiste Priimus 14 (0), Savelan Hemuli 13 (14), Rannan Ruhtinas 12 (11), Hiljalan Fantom 10 (14), Hessin Leevi 9 (5), Taikatumma 8 (7) ja Kaskisavu 8 (10).

Rasantaja. Kuva: Sanne Katainen

Pienhevospuolella meno oli karua, sillä kymmenen käytetyimmän joukkoon pääsi kahdella tammalla.

Pisara Vihtorin jälkeen toiseksi nousi oripäivien tähti Rasantaja yhdeksällä tammalla ja kolmas oli Friisin Paletti kuudella tammalla (9). Voinokka, Jules ja Muina saivat kukin kolme tammaa.

Käyttösuunnan oriiden käyttö ei myöskään ollut laajaa. Eniten tammoja sai Metkuttaja TS 12 (10), toiseksi eniten Alfa Kentauri 9 (6). Kipunan Feeniks sai 8 (3) tammaa, Lakeuden Taikaukko 6 (6) ja Aika-Ajo ja Tempperature viisi. Viime vuonna 17 tammaa saanut Prinssinen sai vain kaksi tammaa.

Käytetyistä oriista 48 kappaletta ei ollut jalostusarvosteltuja, ja ne saivat yhteensä 99 tammaa. Jalostusarvostelemattomista oriista Lakeuden Taikasisu ja Herra Paukku astuivat molemmat omistajansa viisi tammaa. Myös nelivuotias Runoilija sai viisi tammaa.

Suomenpienhevosyhdistyksen puheenjohtaja Katja Kannisto ei ole vielä ehtinyt analysoida tilastoja, mutta hän ei ole erityisen hämmästynyt lukujen putoamisesta. Hän myöntää, että oma tammakin jäi astuttamatta.

”Ajat on tosi huonot ja varsakauppa on heikkoa. Tällä kustannustasolla ei tarvi ihmetellä”, Kannisto sanoo.

Hän huomauttaa, että pienhevosten kohdalla näkyy esimerkiksi se, että esimerkiksi toissa vuoden suosikki Riikin Taaleri ei ollut käytössä ja Kallion Ruuti astui luomuna.

Siitä hän on iloinen, että nelivuotias Rasantaja nousi kauden kakkoseksi. Se kun edustaa pitkäjänteistä pienhevoskasvatusta, tuo erisukuisuutta ja teki myös erittäin hyvän oritestin.

Kannisto muistuttaa, että pienemmillä pienhevosilla myös käytetään usein ratsupuolen oriita. Toisaalta suomenratsutammoihin haetaan pienhevosista kompaktiutta ja erisukuisuutta.

Suomenratsujen puheenjohtaja Kirsti Palva toteaa myös, että karujen lukujen taustalla on maan heikko taloudellinen tilanne. Hän muistuttaa, että suomenratsujen kasvattaminen on harrastajien harteilla, joille jo kaksikin tammaa on paljon.

Palva näkee, että suomenratsujen maailmassa tapahtuu luvuista huolimatta nyt paljon hyviä asioita. Eduskunnan joululahjarahat vaikuttavat virkistäneen tässä vaiheessa aluetason kilpailemista.

Kaikkiaan Palva uskoo positiivisuuteen, ja hän muistuttaa koko Suomen talouden kääntyneen parempaan suuntaan.

”Toivottavasti nämä (astutusluvut) olivat se pohjakuoppa”, hän sanoo. ”Kun se noususuhdanne kunnolla tulee, kyllä se siihen tavalliseen harrastajaan vaikuttaa.”

Palva myös tietää, että koulutetut suomenhevoset kyllä käyvät hyvin kaupaksi.

”Niistähän olisi ihan pulaakin. Valmiit suomenhevoset ovat markkinoilla kuumaa tavaraa”, hän iloitsee.