Juho Norilo on estekomitean puheenjohtaja. Kuva: Miia Lahtinen
Esteratsastuskilpailuihin suunnitellaan remonttia – ”Kun lähdet kolmen päivän kisoihin kahdella hevosella, siinä on tonnilta siivet poikki”
SRL:n estekomitean puheenjohtaja Juho Norilo kertoo, että maakunnallisen kansallisen kilpailemisen virkistämiseksi mietitään muun muassa kilpailuiden jakamista eri tasoihin.Tilaajalle
Jyväskylän Korpilahdella Keski-Suomessa järjestetään yhä kansalliset kilpailut vuosittain este- ja kouluratsastuksessa. Kuvassa Venla Kyläkorpi ja Pohjajoen Rubin. Kuva: Miia LahtinenKilpailemisen starttimäärät ovat ennakkotietojen mukaan laskussa. Tarkkaa analyysia tämän kauden kilpailuista ei ole vielä tehty, mutta alustavasti näyttää siltä, että jotkut kilpailut keräävät varsin hyvin ratsastajia, mutta osa kilpailuista näivettyy.
Esimerkiksi Lahdessa on hypätty perinteistä Takkulan Tuoppia pitkään ainakin 130-tasolla, mutta tänä kesänä se hypättiin metrisessä seurakilpailuluokassa. Myöskään Tampereen Ratsastusseura, joka on aikanaan ollut järjestämässä isoja kansainvälisiäkin kisoja, ei järjestänyt tänä vuonna lainkaan kansallisia kilpailuita. Sen takia Tampereen Palkinto ja Humu-Pekan Muistopalkinto jäävät jakamatta.
Mitä kauemmas pääkaupunkiseudulta mennään, sitä vähemmän on harrastajia, kilpailijoita ja startteja kilpailuissa, toteaa Juho Norilo. Hän on Suomen Ratsastajainliiton (SRL) estekomitean puheenjohtaja.
Norilo on vastuussa esteratsastuksen kilpailukalenterin rakentamisesta. Hän kertoo, että ensi vuodelle runko on jo tehty. Sen perustana ovat Suomessa tänä vuonna ratsastettavat PM-kilpailut sekä edellisvuosien tapainen GP-sarja. Yhteistyösopimus Pohjolan kanssa on katkolla, mutta Norilo luottaa, että joka tapauksessa GP-sarja pääsee jatkumaan pääpiirteittäin entisenlaisena. Kalenteriin on tarkoitus laittaa joka kuukaudelle yksi isompi kilpailu ja pienemmät sijoitetaan siihen ympärille hakemusten perusteella.
Tavoitteena on pyrkiä virkistämään hallikilpailukautta, ja lisäksi luoda keväästä sellainen, että Suomen isoihin kilpailuihin pystyy valmistautumaan Suomessa, ilman matkustamista ulkomaille kilpailemaan. Kilpailujärjestäjät ovat kokoontumassa saman pöydän ääreen lokakuussa.
Komitea ja kilpailujärjestäjä ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, miten jatkossa kilpailuihin riittää toimihenkilöitä, eli kuinka vapaaehtoisia saadaan innostettua ja palkittua, ja kuinka tekijöitä saadaan koulutettua eteenpäin. Jokaiselle toimihenkilöryhmälle, esimerkiksi ratamestareille ja stewardeille, on valittu vastuuhenkilöt, jotka tuovat esiin edustamansa ryhmän ajatuksia.
Ypäjän kilpailuissa on riittänyt hyvin hevosia. Arkistokuvassa esteradalla Madis Morna ja Herbert. Kuva: Miia LahtinenNorilo kantaa huolta siitäkin, miten nuoria hevosia saataisiin kilpailutettua järkevillä hinnoilla.
”Niin että nuoren hevosen treenistartti ei maksa 80 euroa”, hän sanoo.
Myös kansallisten kilpailuiden järjestäminen joka puolella maata nähdään tärkeäksi, ja sen tukemiseksi etsitään nyt lääkkeitä. Norilo kertoo, että yksi palloteltu vaihtoehto olisi kansallisten kilpailuiden jakaminen taas A-, B- ja C-kansallisiin niin, että järjestelyjen vaatimuksissa olisi eroa.
”Että meidän vaatimuksemme eivät estäisi kilpailuiden järjestämistä”, Norilo selittää.
Lisäksi tasot voisivat näkyä ratojen vaikeudessa, jolloin ratsukot voisivat aloittaa pienemmistä ja helpommista kansallisista.
Kansallisten estekilpailuiden vaatimuksia verrattuna aluekilpailuihin ovat esimerkiksi isommat vaatimukset ensiapuun, eläinlääkäri kilpailupaikalla sekä kengitysseppä. Seurakilpailuissa toimihenkilövaatimus on hyvin niukka, ja jos käytetään vakioratoja, vain koulutettu tuomari riittää.
”Meillä on nuoria, menestyviä ja lahjakkaita nuoria lajissa, ja haluamme lajin joka sektorilla nousukiitoon. Haluamme kehittää sitä sellaiseksi, että se on mielekästä meille kaikille, eikä kilpailemisesta tai kilpailuiden järjestämisestä tule uuvuttavaa ja ylitsepääsemätöntä”, Norilo sanoo.
”Jos ratsastajat haluavat, että kilpailuita järjestetään, heidän pitää osallistua.” Tuomas Virrankoski
Finland Horse Show’n Tuomas Virrankoski kertoo, että hän harkitsi jo vakavasti, ettei järjestäisi kilpailuita ollenkaan.
”Mutta pari viikkoa sitten päätin, että pidetään Seinäjoella yhdet toukokuussa ja toiset elokuussa. Ei niistä rahasampoa saa, eikä tarvitsekaan, mutta että pääsisi omilleen. Meillä on kilpailuita järjestämässä hyvä, yhteen hitsautunut 35 hengen porukka, ja sillä on mukava järjestää. Pienemmällä voisi varmaan tehdä, mutta laatu kärsisi. Nyt pitää lähteä raivokkaasti etsimään yhteistyökumppaneita”, Virrankoski valottaa.
Hän ei esitä toiveita liiton toiminnalle, vaan heittää palloa kilpailijoille.
”Jos ratsastajat haluavat, että kilpailuita järjestetään, heidän pitää osallistua”, hän sanoo.
Samalla hän toki ymmärtää, mikä jarruttaa.
”Kun lähdet kolmen päivän kisoihin kahdella hevosella, siinä on tonnilta siivet poikki”, hän sanoo.
”Ja kun järjestää 80 ja 90 sentin luokkia, voi olla varma, että niihin tulee ratsastajia.” Anna-Maija Nummi
Tampereen Ratsastusseuran (TRS) puheenjohtaja Anna-Maija Nummi toteaa, että muutos olisi tarpeen. Nyt seurakilpailut ovat taloudellisesti paljon riskittömämpiä ja myös kannattavampia, kun niihin saadaan toimihenkilöt omasta porukasta.
”Ja kun järjestää 80 ja 90 sentin luokkia, voi olla varma, että niihin tulee ratsastajia”, Nummi toteaa.
Kansallisissa kilpailuissa ensiapuryhmä, kengittäjä ja eläinlääkärivaatimus syövät budjettia, ja lisäksi ratsastajille haluttaisiin maksaa järkevät rahapalkinnot.
”Edes satasia, eikä kymppejä”, hän sanoo.
Turvallisuus on tietenkin tärkeää, mutta Tampereellakin on yliopistosairaala melkein kivenheiton päässä.
”Ja harvemminhan isoissa luokissa tapahtuu, ennemmin siellä ristikkoluokassa tullaan alas pää edellä”, hän huomauttaa.
TRS:n päätökseen pitää välivuosi kansallisten kilpailuiden järjestämisessä vaikutti myös pieni tekijäjoukko, jonka pelättiin väsyvän. Nummi kuitenkin lupaa, että kyllä Tampereella ratsastetaan vielä isoja kisoja. Jotain ensi vuonna, ja oikein kunnolla vuonna 2026.
”Silloin seuramme täyttää sata vuotta, ja sitä on tarkoitus paukuttaa”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
