
Toinen sovellus löytäisi tallin äänimaailmasta sellaiset poikkeavuudet, jotka kertovat, että jotain huolestuttavaa tapahtuu. Toisella tutkittaisiin hevosen suolistoa ja pyrittäisiin löytämään mahdollinen hiekan aiheuttama ääni.
Työssä hyödynnetään tekoälyä, joka on omiaan analysoitaessa monimutkaisia ja dynaamisesti muuntuvia asioita. Niitä ovat niin tallin kuin suolistonkin äänimaailma.
Suomen Hevostietokeskuksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttama hanke kestää 2,5 vuotta, ja sen kustannukset ovat 351 800 euroa. Idean äiti on Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Anna-Mari Olbricht. Hän sai idean kännykkäsovelluksista, joilla tekoälyn avulla voi tunnistaa eri lintulajien laulua metsän äänimaisemasta.
”Me ihmisethän aina tunnistamme poikkeavuudet tallin äänistä, reagoimme ja lähdemme pihan poikki katsomaan. Jos tekoäly oppii tulkitsemaan äänimaailmaa samoin kuin me, se pystyy ilmoittamaan, koska kannattaa katsoa kamerasta tai käydä tarkistamassa tallissa, onko kaikki hyvin”, Olbricht sanoo.
Olbricht kertoo, että suolistossa olevan hiekan pystyy kuulemaan stetoskoopin avulla. Oletettavasti laitteellisesti pystytään taltioimaan pienempikin ääni, kuin minkä ihmiskorvat pystyvät löytämään ja erottamaan.
Jos esimerkiksi hiekan ääntä suolistossa opitaan tunnistamaan, on jatkossa ehkä mahdollista kouluttaa tekoäly analysoimaan myös muita suoliston häiriötiloja äänen perusteella.
”Esimerkiksi ainakin sikapuolella äänimaailman tulkintaa on jo käytössä.”
Hankkeen innovaatioryhmässä on mukana hevosten hoidon, hyvinvoinnin, terveyden, talliympäristön ja teknologian asiantuntijoita sekä hevostalleja ja kasvinviljelytila. Hanke on julkisrahoitteinen, ja sen onnistumiset ja epäonnistumiset tuodaan julki, ja ideat ja tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä.
Ensimmäisenä aletaan kartoittaa aiheesta jo olemassa olevaa tutkimustietoa.
”Esimerkiksi ainakin sikapuolella äänimaailman tulkintaa on jo käytössä”, Olbricht kertoo.
Tallin äänimaailman tutkimiseen liittyy myös hankkeen osa, jossa selvitetään karkearehuruokinnan vaikutusta hevosten käyttäytymiseen. Ajatus on ottaa selvää, miten esimerkiksi karkearehun loppuminen tai tuleva ruokinta-aika vaikuttavat tallin äänimaailmaan. Sen perusteella voidaan jatkaa miettimistä, miten karkearehua olisi hyvä olla tarjolla hevosille.