Santtu Raitalalle taas eniten liigavoittoja – Hannu Torvinen jyräsi etelässä

Päättyvän vuoden ajajaliigan kärjessä ei tapahtunut suuria heilahduksia. Valtakunnallisen ajajaliigan kärkikolmikko on täsmälleen sama kuin myös vuosina 2023, 2022 ja 2021: ykkösenä Santtu Raitala, toisena Hannu Torvinen ja kolmantena Ari Moilanen.

Samat nimet ovat jyränneet kärjessä jo vuosia. Vuonna 2020 Raitala voitti, Moilanen oli toinen ja Torvinen kolmas, mutta jo 2019 järjestys oli Raitala–Torvinen–Moilanen.

Edellisen kerran kärkikolmikossa on ollut eri kuskeja vuonna 2018, jolloin sittemmin Ruotsiin muuttanut Mika Forss oli ajajaliigan ykkönen ennen Ari Moilasta ja Hannu Torvista. Santtu Raitala oli tuolloin liigan neljäs.

Suomessa ravataan tänä vuonna vielä seitsemät ravit, mutta sekä valtakunnallisessa liigassa että maakuntaratojen liigoissa tilanteet ovat niin selvät, että merkittäviä muutoksia ei ole enää luvassa.

Valtakunnallisen ajajaliigan kärkikolmikko on varsin samoissa luvuissa kuin vuotta aikaisemmin. Santtu Raitala jäänee parin voiton päähän viime vuoden 338 voitostaan, Hannu Torvisella taas on tältä vuodelta nyt 257 ykkössijaa, kun viime vuonna voittoja oli 251. Ari Moilanen on ajanut tänä vuonna 193 voittoa, kun viime vuonna ykkösiä oli 178.

Santtu Raitala oli tuttuun tapaan ajajaliigan ylivoimainen ykkönen. Kuva: Elina Paavola

Ajajaliigan kärkikymmenikössä on kahdeksan samaa ohjastajaa kuin viime vuonna. Kärkikolmikon takana tulevat tänä vuonna Jarmo Saarela, Olli Koivunen, Antti Teivainen, Tommi Kylliäinen, Jukka Torvinen, Esa Holopainen ja Henri Bollström.

Heistä kärkikymmenikköön ovat tällä kaudella nousseet Tommi Kylliäinen ja Jukka Torvinen, jotka ovat liigan sijoilla seitsemän ja kahdeksan. Heille tilaa kärkikymmenikössä ovat tehneet viime vuonna liigan neljänneksi sijoittunut Niko Jokela ja viime vuoden kuudes Tapio Perttunen. Tänä vuonna Jokela on liigassa sijalla 13, Perttunen sijalla 18.

Ainoa kokonaan uusi nimi ajajaliigan kärkikymmenikössä on Tommi Kylliäinen. Vuonna 2023 tallinsa Lahden Jokimaalla myynyt Kylliäinen on panostanut viime aikoina lainaohjastamiseen, ja tämän vuoden 127 ykkössijaa on hollolalaisen uran selvästi kovin voittomäärä.

Kylliäisen edellinen voittoennätys oli vuodelta 2014, jolloin hän ajoi tasan 100 voittoa ja oli ajajaliigassa sijalla yksitoista.

Liigan kärkikymmeniköstä uransa suurimman voittomäärän on tänä vuonna ajanut myös Jarmo Saarela, jolla on tältä kaudelta nyt 141 voittoa. Saarelan edellinen ennätys on vuonna 2008 ajetut 128 voittoa.

Tommi Kylliäinen oli ajajaliigan kovin nousija. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Suomen 19:stä maakuntaradasta liigavoittaja vaihtui viime vuodesta kymmenellä eli yli puolella radoista. Santtu Raitala voitti rataliigan tänä vuonna kuudella radalla, kun vuotta aikaisemmin hän teki historiaa valloittamalla samana vuonna peräti kahdeksan maakuntaradan liigat.

Santtu Raitala voitti tai voittaa tänä vuonna ajajaliigan Kajaanissa, Kaustisella, Kuopiossa, Mikkelissä, Oulussa sekä Seinäjoella. Kaikissa muissa paitsi Seinäjoella Raitala voitti liigan myös viime vuonna, Seinäjoella hän nappasi vallan takaisin viime vuonna hänet ohittaneelta Hannu Hietaselta.

Kuudeskin liigavoitto oli Raitalalle lähellä, sillä Ylivieskassa hän oli tasavoitoissa Ville Pohjolan kanssa. Enemmän kakkossijoja ajanut Pohjola kuitenkin vei siellä liigavoiton.

Suurinta Santtu Raitalan hallinta oli jälleen Oulussa. Raitala ajoi Oulussa tällä kaudella 49 voittoa, kun kakkosena radan liigassa olevalla Mauri Jaaralla on Äimärautiolta tältä vuodelta 16 ykkössijaa. Jaara voi vielä maanantai-iltana ajaa lisävoittoja, mutta ennen päätösraveja Raitalalla on yli kolme kertaa enemmän voittoja kuin liigan kakkosella.

Ville Pohjola on noussut ylemmän Suomen ykköskuskiksi. Tällä kaudella Pohjola voitti ajajaliigan Rovaniemellä, Torniossa ja Ylivieskassa. Kuva: Ville Toivonen

Hannu Torvisella oli maakuntaratojen liigoissa hyvä vuosi. Torvinen voitti ajajaliigan etelän isoilla radoilla eli Vermossa, Teivossa ja Lahdessa sekä ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän Killerjärvellä. Jyväskylän liigavoitto on sikäli merkittävä, että Jyväskylä on sekä Santtu Raitalan että myös ainakin virallisesti myös Hannu Torvisen kotirata. Raitala asuu Pihtiputaalla ja Torvinen on lähtöisin Jämsästä, joka on Suomen Hippoksessa edelleen hänen kotipaikkansa, ja sen myötä Killeri hänen kotiratansa.

Jyväskylän liigassa Torvinen johtaa Raitalaa kahdella voitolla. Killerillä ajetaan tämän vuoden puolella vielä yhdet ravit, mutta koska kumpikaan kärkinimistä ei ole paikalla, rataliiga on ratkennut myös siellä.

Killerin liigavoitto on Hannu Torviselle varsin historiallinen. Vaikka myös hänen isänsä Heikki Torvinen ja veljensä Jukka Torvinen ovat maineikkaita raviurheilijoita, päättyvä vuosi on ensimmäinen, jolloin Torvisen perheeseen tulee heidän kotiratansa ajajaliigan ykkössija.

Kolmeen liigavoittoon ylsi Ville Pohjola, joka oli kärkinimi Rovaniemellä, Torniossa ja Ylivieskassa. Pohjolan liigavoitto ratkesi kakkossijojen perusteella paitsi Ylivieskassa, myös Torniossa, jossa Ville Koivisto oli tasavoitoissa Pohjolan kanssa.

Enemmän kuin yhden liigavoiton ajoivat myös Ari Moilanen, joka oli ykkönen Forssassa ja Kouvolassa sekä Turussa ja Porissa jo tuttuun tapaan hallinnut Olli Koivunen. Yhteen liigavoittoon ylsivät Jani Ruotsalainen Joensuussa ja Esa Holopainen Lappeenrannassa.

Kun Ville Koivisto hävisi Torniossa Ville Pohjolalle ”maalikamerassa”, maakuntaratojen liigavoittajiksi ei saatu yhtään kokonaan uutta ohjastajaa.

Maakuntaratojen liigavoittajien maratontaulukossa selvää ykkössijaa pitää edelleen Pohjois-Suomen pitkäaikainen ykköskuski Mauri Jaara yhteensä 63 liigavoitollaan. Ari Moilasella on tämän kauden jälkeen 50 liigavoittoa, ja hän nousi kauden voitoillaan pitämään kakkostilaa yksin. Harri Koivusella liigavoittoja on 48.

Santtu Raitalalla on kauden 2024 jälkeen yhteensä 40 maakuntaratojen liigavoittoa. Historiatilastossa hän nousi tällä kaudella kahdeksanneksi.