Paikallaan seisovan hevosen keho kertoo paljon ‒ neljän kohdan tarkistuslista auttaa huomaamaan ongelmat

Yhdysvaltalainen hevostietokirjailija ja ratsastusvalmentaja Jec Ballou ohjeistaa Horsejournals.com -sivuston blogissaan, miten paikallaan seisovan ja vapaana liikkuvan hevosen kehonkäyttöä pystyy yksinkertaisella tavalla arvioimaan.

Ballou toteaa, että jokaiselle on hyödyksi käyttää kaikki mahdollisuudet tarkkailla hevosen kehon asentoa ja liikettä, kun se on vapaana. Hevosen luontainen seisoma-asento ja liike kertovat paljon siitä, mihin harjoittelua kannattaa suunnata.

Valmentajana Ballou kertoo kannustavansa ratsastajia käymään läpi neljän kohdan tarkistuslistan. Hän kertoo hevosta katsoessaan käyvänsä päivittäin läpi samat neljä kysymystä: ovatko hevosen ylä- ja alalinjan lihaksisto symmetrisiä keskenään, missä asennossa hevonen kantaa päänsä ja kaulansa, miten se kantaa rintakehänsä ja missä hevosen takajalat ovat sen seistessä paikallaan?

Hevosen ylä- ja alalinjan lihaksiston arviointia varten Ballou kehottaa asettumaan hevosen taakse. Hänen mukaansa hevosen selkärangan päällä kulkevan lihasketjun ja selkärangan alapuolella, lavat mukaan lukien, olevien lihasten pitäisi olla symmetrisesti kehittyneet. Näiden lihasketjujen symmetria edesauttaa erilaisten kouluratsastusliikkeiden, kuten siirtymisten, sivuttaisliikkeiden sekä kokoamis- ja venyttämisharjoitusten onnistumista.

Jokaisella hevosella on Balloun mukaan pään ja kaulan suosikkiasento. Ihanteellinen luonnollinen asento on neutraali, jossa kaula lievästi kaartuu kehon keskilinjasta suoraan eteenpäin, jolloin hevosen säkä ja niska ovat kutakuinkin samalla korkeudella. Valmentaja kehottaa tarkkailemaan, pitääkö hevonen paikallaan seistessään päätään aina koholla tai kääntääkö se aina kaulaansa ja päätään toiselle sivulle.

Hevosen rintakehän ja keskivartalon tarkkailu on Balloun tarkistuslistan kolmas kohde.

”Tarkastele, miten hevonen kantaa vatsansa ja selkänsä paikoillaan ollessaan sekä liikkuessaan vapaana. Käyttääkö se aktiivisesti vatsalihaksiaan astellen kuninkaallisesti kuin kissa vai onko sen vatsa roikkuva ja selkä alhaalla. Näyttääkö hevosen keskivartalo liikkumattomalta palikalta, vai virtaako liike keskivartalon läpi ja keinuttaa hevosta sen kävellessä”, opastaa Bellou havainnoimaan.

Hevosen takajalkojen sijainti ja liike ovat Balloun listan neljäs tarkasteltava kohde. Hän kehottaa katsomaan, mihin hevonen asettaa takajalkansa sekä paikoillaan ollessaan että liikkeessä. Oleellista on huomata, mikäli hevonen seistessään joko vetää takajalat runkonsa alle tai työntää ne rungon taakse. Nämä asennot kielivät ongelmista.

”Kiinnitä huomiota siirtymisissä siihen, näyttävätkö hevosen takajalat jäävän jälkeen liikkeessä. Entä raahaako hevonen kavioidensa kärkiä maahan, taipuvatko sen takajalkojen nivelet molemmissa jaloissa hyvin ja varaako hevonen joka jalalleen yhtä paljon painoa niin paikoillaan kuin liikkeessä ollessaan?”

Tämän tarkistuslistan läpikäynti antaa Balloun mukaan käsityksen hevosen kehon, nivelten ja lihaksiston yleiskunnosta sekä sen symmetriasta ja tasapainosta.

”Minulle itselleni hevosten säännöllinen tarkkailu niiden ollessa vapaana antaa paljon hyödyllistä tietoa, jota voin käyttää miettiessäni, mihin suuntaan niiden treenaamista pitäisi painottaa”, Bellou toteaa.