

Varsinais-Suomesta kotoisin oleva Anna Hiltunen teki reilu vuosi sitten todellisen elämänmuutoksen muuttamalla Australiaan.
Yhdistelmäajoneuvon kuljettajana vielä vuosi sitten kesällä työskennellyt Hiltunen kaipasi elämälleen uutta suuntaa. Ennen kuljetusalalle siirtymistä raviurheilu oli työllistänyt Hiltusen usean vuoden ajan. Työskennellessään Reino Palomäen tallilla tuli hän suurelle yleisölle tutuksi huipputamma An-Dorran hoitajana.
Vinkin elämän uudesta suunnasta antoi tuttava, joka tunsi hevosihmisiä Australiasta.
”Hän laittoi viestiä Barry Holwetin hakevan työntekijöitä hevostilalleen. Mietin asiaa vähän aikaa, mutta jo parin viikon päästä minulla oli viisumi ja lentolippu Australiaan”, Anna Hiltunen kertaa.
Hiltunen on työskennellyt viime elokuusta lähtien Australian länsirannikolla Busseltonissa sijaitsevalla Holwetin tilalla.
”Hevospiireissä en ole täällä tavannut yhtään suomalaista. Antti Ruokonen on Australiassa valmentajana, mutta hän on itärannikolla, eli tuhansien kilometrien päässä. Antin kanssa kyllä soitellaan aina välillä.”

Hiltusen työnantajalla on tällä hetkellä noin sata hevosta. Valmennettavia on noin 30, ja niiden lisäksi tilalla on siitostammoja sekä varsoja.
Työskentely australialaisella ravitallilla eroaa hyvin paljon siitä mihin Pohjoismaissa on totuttu.
Hevosia liikutetaan viidesti viikossa. Kaksi kertaa viikossa on ohjelmassa ratahiitti. Lisäksi hevosilla ajetaan hölkkää pari kertaa viikossa. Viides harjoittelukerta tapahtuu joggerilla, jossa neljä hevosta juoksee rinnakkain siivekkeen takana.

Anna Hiltusen ja kahden australialaiskollegan työnkuvaan kuuluu pääasiassa hevosten valmentaminen.
”Me kolme keskitymme käytännössä vain hevosten ajamiseen. Karsinoiden putsaamiseen ja hevosten ruokkimiseen on omat tekijänsä, ja lisäksi on yksi hoitaja, joka valjastaa hevoset valmiiksi ja huolehtii niistä ajon jälkeen”, Hiltunen kertoo.
Ajamisen lisäksi suomalaisammattilaisen vastuulla on ollut tilan siitostammoista huolehtiminen. Pääasiassa peitsaritammoista koostuva lauma on mittava. Suomessa hankitusta yhdistelmäajokortista on ollut hyötyä Hiltuselle Australiassakin.
”Siemensimme nyt keväällä 27 tammaa, joista 25 tuli kantaviksi. Minä kuskasin tammoja tarpeen mukaan kahdeksan hevosen rekalla eläinlääkärin luokse.”
Raveihin tallilta suunnataan keskimäärin kerran viikossa. Australian länsirannikolla on tarjolla asiallisesti kilpailumahdollisuuksia.
”Kolmen tunnin ajomatkan sisällä on useita raviratoja. Hevosten kuljetus raveihin on useimmiten minun vastuullani. Meillä on tällä hetkellä sen verran paljon nuoria hevosia, että ravipäiviä ei kerry kovinkaan paljoa.”
Vaikka tallilla tehdään töitä kuutena päivänä viikossa ja työpäivät alkavat viideltä aamulla, ehtii Anna Hiltunen tehdä paljon muutakin päivien aikana.
”Hommat pitää kuumuudenkin takia aloittaa ajoissa, ja sen takia hommat saadaan aikaisin valmiiksikin. Töiden jälkeen tulee usein lähdettyä merenrannalle surffaamaan tai kuntosalille.”
Maapallon toisella puolella vuodenkierto on toisenlainen kuin Suomessa. Nyt joulukuussa Anna Hiltunen nauttiikin Australian alkukesästä, ja paikallinen talvi on Suomen kesäkuukausina.
”Talvikuukusina voi kylmimmillään olla muutama miinusaste yöllä ja tietysti sataa enemmän, mutta eihän sitä voi verrata Suomen talveen”, hän summaa.
Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmästä Anna Hiltuselta löytyy 103 ajettua kilpailua. Australiassa Hiltunen laskeskelee ajaneensa noin 50 kilpailua ja koelähtöä. Kilvanajo ei ole nuoren suomalaisen tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.
”Mielelläni kuitenkin voittaisin edes kerran täälläkin”, hän naurahtaa.
”Ensi vuonna minun on tarkoitus hankkia oma valmennuslisenssi. Pari omaa valmennettavaa tulee olemaan mukava lisä muiden töiden ohella.”
Tulevaisuuden osalta Hiltunen ei ole tehnyt sen tarkempia suunnitelmia. Parin vuoden päästä hän toivoo olevan mahdollista hakea Australian kansalaisuutta.
”Viihdyn täällä tosi hyvin ja palkkatasokin on hevoshommissa paljon parempi kuin Suomessa. En usko, että ainakaan Suomessa tulen tekemään enää hevoshommia työkseni. Työnantajan kautta saan myös apua Australian kansalaisuusasiaan. Onhan sekin merkki, että he ovat tyytyväisiä minun työpanokseeni.”
Elokuussa kuukauden verran Suomessa lomaillut Hiltunen kaipaa Suomesta läheisiään ja kunnon lumitalvea. Vuodenvaihteen jälkeen hänen molemmat vanhempansa ovat tulossa käymään tyttärensä luona.
”Isäni ja hänen avopuolisonsa kävivät täällä jo kertaalleen vajaa vuosi sitten. Heidän lähtiessään Suomesta siellä oli 20 astetta pakkasta, ja meillä oli silloin 35 astetta lämmintä. He pääsivät samalla ajamaan ensimmäistä kertaa elämässään peitsarilla.”