Alentunut suorituskyky oli suomalaistutkimuksessa IBD-epäilyn perusteella tutkittujen hevosten yleisin oire

Viidellä suomalaisella hevosklinikalla IBD-epäilyn yhteydessä otettujen peräsuolibiopsianäytteiden tulosten ja hevosten kliinisten oireiden yhteyttä analysoitiin Ruokaviraston, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja BC Platform -yrityksen tutkimuksessa, jota esiteltiin posterinäyttelyssä marraskuun Eläinlääkäripäivillä.

Tutkimuksen biopsianäytteistä 60 prosentissa löytyi hevosten tulehdukselliseen suolistosairauteen, IBD:hen, viittaavia tulehdusmuutoksia. Tulehduksista 78 prosenttia oli lieviä ja 20 prosenttia kohtalaisia. Tulehdusmuutoksia ei löytynyt lopuista 40 prosentista näytteitä. Yleisimmin tulehdus löytyi 5–8-vuotiailla hevosilla, kun taas 9–12-vuotiailla hevosilla todettiin vähiten muutoksia peräsuolibiopsiassa.

IBD-epäilyn perusteella tutkittujen suomalaisten hevosten yleispiirteet, tiedot kliinisistä löydöksistä, niille tehdyt diagnostiset tutkimukset, peräsuolibiopsian löydökset sekä tiedot hoitovasteesta kerättiin hevosten omistajilta ja niitä hoitaneilta viideltä suomalaiselta hevosklinikalta. Tutkimusryhmä selvitti muuttujien vaikutusta hevosten oireisiin, hoitovasteeseen ja biopsiatulokseen tilastollisin menetelmin.

Tutkimukseen valikoitui 152 hevosta, joilta oli vuonna 2022 otettu peräsuolesta koepala eli biopsia. Hevosjoukossa yleisimmät omistajien kuvaamat oireet olivat 68 prosentilla alentunut suorituskyky, 43 prosentilla epämääräinen kipu ja 41 prosentilla ärtyneisyys tai aggressiivisuus.

Tulosten perusteella hevosten käytösmuutosoireet olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä siihen, että niistä otetuissa peräsuolibiopsioissa todettiin tulehdusmuutoksia.

Erilaisia suolisto-oireita todettiin 65 prosentilla tutkimuksen hevosista. Suolisto-oireista yleisin oli ripuli, josta kärsi 30 prosenttia suolistollaan oireilevista hevosista. Usealla tutkimusaineiston hevosella oli vain yksittäinen suolisto-oire. Hevosten hoitovasteessa tai peräsuolibiopsian tulehdusmuutoksissa ei nähty merkitseviä eroja niillä hevosilla, joilla oli suolisto-oireita verrattaessa hevosiin, joilla ei todettu selviä suolisto-oireita.

Tutkimukseen valikoituneille hevosille tehdyissä ultraäänitutkimuksissa muutoksia ohutsuolessa todettiin 66 prosentilla hevosista ja mahahaava 37 prosentilla. Vain 12 prosentille hevosista oli tehty ontumatutkimus IBD-diagnostiikan yhteydessä.

Yksi havainnoista oli, että kesäkaudella 81 hevosista laidunsi osa- tai kokoaikaisesti ja laiduntavien hevosten oireilu väheni tilastollisesti merkitsevästi laidunnusaikana. Laiduntaminen ei kuitenkaan vaikuttanut hevosen hoitovasteeseen, eikä peräsuolibiopsian löydös eronnut merkitsevästi niillä hevosilla, jotka oireilivat myös laidunkauden aikana.

IBD-epäillyn hevosen yleisimpänä hoitona oli tutkimukseen osallistuneilla hevosilla käytetty ruokintamuutosta yhdistettynä lääkehoitoon (68 %). Glukokortikoidit, esimerkiksi prednisoloni tai kortisoni, olivat ensivaiheen lääke 73 prosentille hevosista ja lääkitystä muutettiin 28 prosentilla hevosista.

Hoitovaste arvoitiin hyväksi 49 prosentilla tutkimuksen potilaista. Kliiniset oireet ja löydökset, biopsialöydös sekä hoitotyyppi eivät olleet yhteydessä hoitovasteeseen. Hevosilla, joilla lääkitystä muutettiin, hoitovaste oli merkitsevästi huonompi.

IBD-diagnostiikkaa, johon peräsuolibiopsiakin lukeutuu, tehdään tutkijoiden mukaan Suomessa usein hevosille, joilla on alentunut suorituskyky, epämääräistä kipuilua, ärtyneisyyttä tai aggressiivisuutta, mutta ontumatutkimusta tai vatsan tähystystä ei hevosille ole tehty. Epämääräiset oireet sopivat useaan muuhunkin sairauteen kuin IBD:hen.

Tutkijat toteavat, että tulosten perusteella IBD-diagnostiikka voi olla tarpeen myös tapauksissa, jossa hevosen suolisto-oireet ovat lieviä tai vähäisiä. Tutkimuksessa peräsuolibiopsian löydöksellä ei ollut yhteyttä hoitovasteeseen, joten peräsuolibiopsian tulos ei yksin ratkaise hoidon tarvetta.

Tutkimuksessa vain harva tekijä vaikutti IBD-epäilyssä hoitovasteeseen hevosilla. Tutkijat toteavat, että hoitovasteen ennustettavuutta on vaikea parantaa tällä hetkellä käytössä olevilla tutkimuksilla ja hoitovaihtoehdoilla.

Tutkimusta ei ole vielä julkaistu.