Aurora Line nieli Tuulia ja Hannu Tyystälän tilan maisemasta ison osan. Kuva: Kai TirkkonenLinja vei laitumet
Maaseudun elinkeinot joutuvat maksumiehiksi uusiutuvan energian hankkeissa, sanoo Simossa luontomatkailuyritystä pyörittävän Tuulia Tyystälä.TilaajalleAurora Line on kantaverkkoyhtiö Fingridin ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin yhteistyönä rakentama suurjännitteinen, 400 kilovoltin voimalinja, joka kulkee Muhoksen Pyhänselästä Keminmaan kautta Ruotsin puolelle Messaureen. Linja kulkee Suomen puolella 203 kilometrin matkalla 764 kiinteistön alueella.
Simossa uuden linjan katveeseen joutuivat myös Tuulia ja Hannu Tyystälä.
”Elinkeinon harjoittaminen maaseudulla on tehty nykyisen energiapolitiikan myötä kohtuuttoman vaikeaksi”, Tuulia Tyystälä lataa.
Tyystälä kritisoi sähkönsiirtolinjojen rakentamistahtia ja tiheyttä.
”Niistä aiheutuva hinta tulee viljelijöiden ja muiden maaseudun elinkeinojen maksettavaksi. Lapissa matkailulla, erityisesti luontomatkailulla on iso merkitys. Uusiutuvan energian hankkeet tuhoavat tätä toimintaympäristöä laajasti. Tätäkö Suomen päättäjät haluavat?”, hän puuskahtaa.
Tuulia Tyystälä pyörittää osa-aikaisesti vaellusratsastusta ja majoitusta tarjoavaa yritystä Simon kunnan Viantien kylässä.
”Sähkönsiirtolinja vei meiltä tärkeän osan laitumista. Sähköaitaa ei saatu linjan alle vedettyä, sillä siihen syntyy voimakkaina sähköiskuina tuntuva jännite. Ei sinne uskalla hevosia laittaa laiduntamaan”, hän kuvaa tilannetta.
”Lapissa matkailulla, erityisesti luontomatkailulla on iso merkitys. Uusiutuvan energian hankkeet tuhoavat tätä toimintaympäristöä laajasti.”
Tyystälä sanoo sähkölinjan haittaavan luontomatkailutoimintaa merkittävästi todeten, etteivät he ole ainoita tilanteesta kärsiviä maanomistajia.
”Vaikea on turistien revontulia ihailla ja kuvata tuulimyllyjen punaisten vilkkuvien valojen loisteessa. Sähkölinjojen alta pakkasella ratsastettaessa jänniterätinä kuuluu, ja näkyy valona. Ei se turvalliselta tunnu. Lisäksi on meluhaitta, myllyjen humina kuuluu ulkona jatkuvasti häiriten luontokokemusta.”
Tuulimyllyjen alle ei ratsastusreittiä voi myöskään suunnitella.
”Tuulimyllyt tuottavat hyvin sähköä rannikolla, sinne niitä sopii. Mutta miksi myllyjä rakennetaan pitkin maita ja metsiä, kun tuntuvat vieläpä seisovan puolet vuodesta pyörimättä”, Tuulia Tyystälä ihmettelee.
Linjan alle joutuneelta pellolta voidaan toki heinä korjata, mutta korvaavaa laidunmaata ei tilalle noin vaan oteta. Tämä tuntuu unohtuvan lunastuskysymyksissä. Korvaus ei tuo käytöstä poistuvan tilalle vastaavaa alaa.
Tila menetti linjan alle myös metsämaata. Joenrantatontille oli suunniteltu ratsastusreitille laavua ja levähdyspaikkaa. Tyystälää maksettu korvaus ei tyydytä.
”Fingrid ilmoitti, että alue korvataan normaalina metsämaana, mitään lisää ei joenranta-alueelle laskettu.”
Fingridin mukaan voimalinjan alla voi peltomaata hyödyntää, kunhan huomioi lunastuksen mukaiset rajoitukset. Kuva: Kai TirkkonenFingridin mukaan voimalinjan alla voi peltomaata hyödyntää, kunhan huomioi lunastuksen mukaiset rajoitukset.
”Sähkölinjojen alla on kuljettu iät ajat viljellen ja marjastaen”, sanoo vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala Fingridiltä.
Myös hevosten laiduntaminen on nykytiedon valossa turvallista 400 kilovoltin linjan alla.
”Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole havaittu voimajohdoilla olevan haitallisia vaikutuksia laiduntaviin eläimiin”, hän sanoo.
Täysin vaaratonta linjojen alla toimiminen ei kuitenkaan ole. Riskit arvioidaan risteämälausunnossa.
”Maanomistajan tulee olla yhteydessä linjan omistajaan, Auroa Linen kohdalla Fingridiin, siinä vaiheessa, kun suunnittelee linjan alla olevalle pellolle ojitusta, tien rakentamista tai muita toimenpiteitä. Omistaja antaa risteämälausunnon, joka sisältää tapauskohtaisen arvioinnin ja ohjeistuksen toiminnan turvallisuudesta”, Kuoppala neuvoo.
Luontomatkailun toimintaedellytykset kaventuvat uusiutuvan energian hankkeiden vallatessa maisemaa. Tämä on koettu Tyystälän tilalla raskaasti. Kuva: Kai TirkkonenLaidunten osalta ei ole annettu yleistä ohjeistusta, vaan tapaukset käsitellään juuri risteämälausunnoilla.
”Tiedossa on, että linjan alla sähköpaimeneen latautuu jännitettä, joka sitten räpsäisee käsille. Voimajohdon sähkökentän vaikutuksesta jännite indusoituu aitaan, eikä voimajohdon suuntaista sähköaitaa voida linjan alle rakentaa. Eläinten oleilu ja kulkeminen linjan alla on kuitenkin nykytiedon valossa turvallista”, Kuoppala selvittää.
Myös lunastuskorvaukset ratkotaan tapauskohtaisesti. Kiinteistökohtaiset korvausvaatimukset käsittelee lunastustoimikunta, jolle Fingrid muiden toimijoiden tapaan antaa tarvittaessa oman lausuntonsa.
”Pelloilta korvausta myönnetään lähtökohtaisesti vain pylväspaikoista ja pylväästä peltoviljelylle aiheutuvasta haitasta, koska tulkinta on, että pellon käyttö voi jatkua normaalisti linjasta huolimatta”, mainitsee Kuoppala.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
