Tekoäly antaa hevoselle digitaalisen äänen – hevosen ja ihmisen kommunikaatiomuurin murtaminen ruotsalaistutkijoiden tavoitteena
Miten monesti jokainen hevosen kanssa työskentelevä ja harrastava ihminen onkaan mahtanut toivoa, että hevosella olisi puhekupla päänsä päällä? Näin voi lähitulevaisuudessa olla, uskovat ruotsalaistutkijat.Tilaajalle
Kahden ruotsalaisyliopiston yhteisprojektissa tekoäly opetetaan luomaan ja tulkitsemaan pikkutarkkoja kolmiulotteisia mallinnuksia hevosen liikkeestä, ryhdistä, muodosta, ilmeistä ja eleistä. Kuva: Sanne KatainenRuotsin suurin teknillinen korkeakoulu Kungliga Tekniska högskolan (KTH) ja Ruotsin maatalousyliopisto (SLU) kehittävät uutta tekoälyyn perustuvaa mallinnusjärjestelmää hevosten fyysisten ja käyttäytymisongelmien havaitsemiseen.
"Hevoset ovat voimakkaita, mutta hauraita eläimiä, ja ne viestivät kehonkielellään, miltä niistä tuntuu", sanoo SLU:n tutkija ja hevosten biomekaniikan apulaisprofessori sekä hevosten ortopedian kliinikkoeläinlääkäri Elin Hernlund KTH-korkeakoulun tiedotteessa.
Hevosten kehonkielen tulkintaan yliopistot kehittävät tekoälyperusteista mallinnusjärjestelmää, joka yhdistää kolmiulotteisen liikeanalyysin ja koneoppimisen. Kehitystyön päätteeksi tutkijat toivovat saavansa aikaan tehokkaan ja luotettavan työkalun hevosia tutkiville eläinlääkäreille.
Tutkijoilla on käytössään KTH-korkeakoulussa kolmiulotteisiin eläinmallinnuksiin kehitetty DESSIE-järjestelmä. Se käyttää tekniikkaa nimeltä irrotettu oppiminen. Siinä tekoäly pystyy erottamaan tulkintaan olennaisesti vaikuttavat yksityiskohdat taustalla olevista asioista tai häiritsevistä valaistusolosuhteista.
"Jotain, joka tekee analyysistä luotettavamman", selittää DESSIEn merkitystä KTH:n konenäön ja koneoppimisen professori Hedvig Kjellström tiedotteessa.
Yksinkertaistettuna tutkijat siis valjastavat tekoälyn vähentämään hevosen ja ihmisen välistä viestintäkuilua.
Tekoäly opetetaan luomaan ja tulkitsemaan pikkutarkkoja kolmiulotteisia mallinnuksia hevosen liikkeestä, ryhdistä, muodosta, ilmeistä ja eleistä. Tekoälymallinnuksen tarkkuus on moninkertainen ihmissilmään verrattuna ja tutkijoiden mukaan se saa kiinni hienovaraisimmistakin muutoksista, jotka jäävät muuten huomaamatta.
Elin Hernlund uskoo, että DESSIE voi mahdollistaa hevosten ongelmien ja vammojen nykyistä varhaisemman hoitamisen. Hernlund nimittää järjestelmää hevosten digitaaliseksi ääneksi, joka vie hevosen ja ihmisen välisen viestinnän vähitellen seuraavalle tasolle.
"Olemme luoneet näille eläimille tavan murtautua eläinten ja ihmisten välisen kommunikaatiomuurin läpi ja kertoa, miltä niistä tuntuu", Hernlund sanoo.
Tekoälyn yhdistäminen eläinlääkinnälliseen ammattitaitoon on pitkä kehitysprosessi. Yliopistot kouluttavat tekoälymallia eri hevosrotujen ja eri kokoisten hevosten kuvamateriaaleilla. Hernlund kertoo, että tavoitteena on yhdistää mallissa genetiikka hevosyksilöiden ilmiasuun eli fenotyyppiin, jotta syntyy syvä ymmärrys hevosten rakenteen vaihteluista.
Ruotsalaistutkijat keräävät parhaillaan hevosenomistajilta kuvia tekoälyohjelman kouluttamiseen.
- Osaston luetuimmat
