Irti potilaasta! Hevosen sydäntä hoidettiin defibrillaattorilla

Maailmalla jo parikymmentä vuotta käytössä ollut toimenpide tehtiin maaliskuussa ensimmäistä kertaa Suomessa, Hyvinkään Hevossairaalassa. Sen tekivät Iso-Britanniasta Suomeen matkustaneet eläinkardiologit Gayle Hallowell ja Mark Bowen, jotka toivat defibrillaattorin mukanaan. Jatkossa toimenpide on tehtävissä Suomessa, ainakin aluksi vierailevien eläinlääkärien avulla.

Hyvinkään Hevossairaalan eläinlääkäri Jonna Jokisalo kertoo, että toimenpiteeseen johtaa tilanne, jossa hevosella on eteisvärinää, eli sydämen rytmi on epätasainen. Tarkoituksena on sähköjysäytyksellä kääntää rytmi normaaliksi.

Vaivaan käytetään hevosilla usein kinidiini-lääkitystä, jolla on kuitenkin sivuvaikutuksia.

”Ripulia ja ähkyä, huonolla tuurilla siihen voi kuollakin”, Jokisalo kertoo.

Osaa hevosista kinidiini ei auta.

Defibirillaattoria käytettäessä hevoselle asetetaan tahdistimet ultraääniohjauksen avulla sen oikean kaulalaskimon kautta, niin että toinen on keuhkovaltimon haarassa ja toinen sydämen oikean eteisen kohdalla.

”Hevosella on niin paljon lihasmassaa, että sydämeen ei muuten pääse käsiksi”, Jokisalo selittää.

Hevonen nukutetaan, ja sille annetaan sähköä ensin 50–100 joulea, ja määrää nostetaan, kunnes rytmi kääntyy.

Toimenpiteet onnistuvat 95-prosenttisesti, mutta 30 prosenttia tapauksista kääntyy uudelleen väärään rytmiin vuoden sisällä. Vaste riippuu paljolti siitä, kuinka kauan hevonen on ollut väärässä rytmissä.

Sama koskee kinidiininkin käyttöä. Jos rytmihäiriö on ollut yli neljä kuukautta, ennuste on huono, ja kinidiiniä käytettäessä 25 prosenttia potilaista palaa takaisin väärään rytmiin. Defibrillaattori-potilaat ovat yleensä niitä, joille kinidiiniä on jo kokeiltu, ja siksi laitehoidon luvut ovat hieman huonommat. Hyvinkäällä maaliskuussa hoidettu hevonen ei ollut vastannut kinidiiniin.

Jokisalo painottaa, että hevosen ja ihmisen eteisvärinällä on oleellinen ero, sillä ihmisillä taustalla on usein sairaus tai jokin altistava tekijä, jonka myötä tila uusiutuu. Hevosilla taas sydänsairaudet ovat harvinaisia, eikä eteisvärinän taustalla ole altistavaa tekijää. Siksi uusiminen ei tapahdu yhtä herkästi.

Hyvinkään Hevossairaalassa rytmiä on käännytetty lääkkeillä vuosittain parilla hevosella. Monella harrastehevosella eteisvärinä saattaa jäädä huomaamatta, sillä se alkaa aiheuttaa suorituskyvyn laskua vasta sitten, kun kammioiden supistelukyvystä on käytössä yli 75 prosenttia. Tämä tapahtuu yleensä vain ravihevosilla, kenttähevosilla ja isojen luokkien estehevosilla.

Eteisvärinän myötä hevonen kuitenkin altistuu vakaville sydäntapahtumille, joten hoitamattomana siitä kärsiviä hevosia suositellaan käytettäväksi vain riskin tunnistavien aikuisten hevosina. Sydämen tilaa pitäisi myös tarkkailla säännöllisin tutkimuksin.

Ajan mittaan eteisvärinä laajentaa sydämen vasenta puolta, mikä voi vuosien kuluessa alkaa aiheuttaa läppävuotoja.

Jokisalo kertoo, että sydämen rytmin käännytyksen hinta defibrillaattorilla on noin 6 000–7 000 euroa, mihin sisältyvät muun muassa eläinlääkärien matkakulut ulkomailta Suomeen.