Kymmenen miljonäärin kasvattajat: ”Olisihan se hienoa saada vielä yksi todellinen huippuhevonen”

Yksi saaren menestyneimmistä kasvattajista on Ronny ja Vanja Olofssonin Smissarven tila. Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön Svensk Travsportin tilastojen mukaan Olofssonien Smissarven tilalla on nähnyt päivänvalon 265 varsaa.

Tilan isäntä painottaa, että takavuosina toiminta oli nykyistä laajempaa. Smissarvessa toimi yhteen aikaan Gotlannin ainoa oriasema.

”Meillä astui muuten Kemppitallin omistama Amer I Can (American Winner). Se sai vajaat 50 tammaa kaudella 2007. Vanja siementää edelleen omat tammamme. Onneksi saarelta löytyy muitakin siittola-avustajakurssin käyneitä henkilöitä”, paljastaa Ronny Olofsson mielenkiintoisen suomalaiskytköksen tilan historiasta.

Kruunumiljonääreiksi omista kasvateista on edennyt tähän mennessä 10 hevosta. Kaksi niistä on miljonäärejä myös euroissa mitattuna.

Ronny Olofsson kehuu saaren ilmastoa.

”Lunta meillä ei tavallisena talvena ole yhtään pidempää ajanjaksoa. Toki täällä on talvikuukausina tuulista ja koleaa, mutta ilmasto on kuitenkin hyvin suotuisa varsojen kasvattamiseen. Täällähän on myös paljon mantereella asuvien hevosenomistajien siitostammoja täysihoidossa.”

Yksi suurimmista eroista Gotlannin ja manner-Ruotsin välillä on Olofssonin mukaan laidunkauden pituus. Leudon talven myötä hevoset saavat olla vihreässä laitumessa huomattavasti pitempään Gotlannissa kuin mantereella. Kuivana kesänä saattaa kuitenkin tulla ongelmia hevosten pidon suhteen.

”Gotlannissa on ympäri vuoden haasteita vesihuollon kanssa. Kesällä maaperä saattaa kuivua hyvin pahoin, ja tällöin hevosille joutuu antamaan lisärehua laitumille. Pidemmän kasvukauden ansiosta saimme vuonna 2023 peräti neljä nurmisatoa. Viimeisimmät viljelijät korjasivat nurmisatoa marraskuun alkupäivinä.”

Ronny ja Vanja Olofsson ovat kasvattaneet 10 kruunumiljonääriä, niistä Powerin ja Super Lightin voittosummat ylittävät miljoonan rajan euroissakin. Kirmaako tässä kuvassa Smissarven tilan kolmas euromiljonääri? Kuva: Göran Nilsson

Olofssonin pariskunnan ensimmäinen yhteinen kasvatti syntyi vuonna 1993. Silmiinpistävää kasvatustoiminnassa on ollut ikäluokkien maltillinen koko. Suurimmillaan varsamäärät ovat olleet hieman toisella kymmenellä. Viime vuosina syntyneiden varsojen määrä on pyörinyt puolen kymmenen varsan tietämissä.

Yksi kasvatustoiminnan maltillisen volyymin selittäjistä on ollut Olofssonien työtilanne. Hevostilan pitäminen ei ole koskaan ollut pariskunnan päätyö.

”Kotitilallani oli jo aiemmin hevosia, mutta vasta Vanjan kanssa aloitimme laajamittaisemman satsauksen kasvatukseen. Leipätyöksemme pyöritimme pitkään bussiyhtiötä. Parhaimmillaan meillä oli lähemmäs 10 bussia. Ajoimme tilausajoja turisteille sekä koulukyytejä”, painottaa Ronny Olofsson.

Ronny Olofssonin syntymäkodissa ovat vielä jäljellä bussitoiminnasta kertovat suuret korjaushallit sekä bussien pesutilat. Busseja ei pihassa ole ollut enää pariin vuoteen. Lopettamispäätökseen taustalla oli Vanja Olofssonin mukaan hyvin realistiset syyt.

”Meillä alkaa olla jo sen verran ikää, että aika alkoi olla kypsä luopua ammattiliikennöinnistä. Kukaan kolmesta lapsestamme ei ollut halukkaita jatkamaan linja-autojen kanssa. Ei tässä kuitenkaan ole tekemisestä puute, hevosten kanssa kuluu aika todella nopeasti”, naurahtaa Vanja Olofsson.

”Runsas ulkona olo kasvattaa mielestämme hevosten vastustuskykyä”, Vanja Olofsson sanoo. Kuva: Göran Nilsson

Olofssonit ovat viime vuosina myyneet useimmat varsansa huutokaupoissa. Ronny Olofssonille Ruotsin jalostusjärjestön ASVT:n järjestämien varsahuutokauppojen tuloksilla on merkitystä myös luottamustoimien kautta. Olofsson palasi ASVT:n johtokunnan jäseneksi muutama vuosi sitten.

Yhtenä syynä paluulle luottamustoimiin oli Ruotsissa pitkään vellonut keskustelu Ruotsissa syntyneen hevosen määritelmästä. Asia herättää selkeästi tunteita Olofssonin pariskunnassa. Kuluvan vuoden alussa voimaan astuneeseen uudistukseen palataan myöhemmin jutussa.

Huutokaupassa Olofssonit on opittu tuntemaan kasvattajina, jotka eivät juurikaan huuda varsojaan takaisin. Perinteisesti Gotlannista huutokauppaan saapuvat kasvattajat ovat olleet tunnettuja myyntihalukkuudestaan alhaisemmillakin hinnoilla. Ronny Olofssonin mukaan useimmat kasvattajat eivät ole halukkaita kuljettamaan varsojaan takaisin saarelle.

”Takavuosina saimme myytyä sisäänhuudetun varsan paikalla olleelle huutokauppayleisölle. Nykyisissä hybridihuutokaupoissa moni ostaja seuraa huutokauppaa päätteen kautta poissa huutokauppapaikalta. Mieluummin myymme hevosen alhaisella hinnalla, kuin seisomme yksin sen kanssa huutokaupan jälkeen.”

”Markkinat ohjaavat kuitenkin huutokauppahintoja. Yleinen taloudellinen tilanne on haastava useimmille ruotsalaisille.”

Power juoksi kilpaurallaan lähes 1,2 miljoonaa euroa palkintorahoja Robert Berghin valmennuksessa. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Vaikka syksyn 2023 Eskilstunassa pidetyssä huutokaupassa Olofssonit saivat vaatimattomat hinnat varsoistaan, olivat tunnelmat toisenlaiset loppukesästä 2017. Olofssonit myivät silloin Powerin (Googoo Gaagaa) Robert Berghille Wenngarnin Yearling Salessa 450 000 kruunun hintaan.

Uransa hiljattain lopettanut, 12 miljoonaa kruunua urallaan ansainnut ori ei ollut lähestulkoonkaan huutokaupan kallein varsa. Huutokaupan kallein oli 1,4 miljoonaa kruunua maksanut Champ Lane (Bold Eagle). Peräti neljä varsaa maksoi kyseisessä huutokaupassa vähintään miljoona kruunua.

Ronny Olofsson oli kuitenkin jo myyntihetkellä tyytyväinen syntyneeseen kauppaan. Hinta oli hänestä kohdillaan, mutta vielä enemmän häntä miellytti varsan päätymisen Robert Berghin talliin.

”Muistan kuin eilispäivän, kun Robban kävi katsomassa varsaamme ennen huutojen alkamista. Olemus hänen lähtiessään kohti huutokaupparinkiä antoi sellaisen vaikutelman, että hän oli todella kiinnostunut varsasta.”

”Power on tarjonnut meille uskomattomia muistoja. Eikä kasvattajarahojen merkitystä pidä vähätellä. Meidän kasvatustoimintamme on kuitenkin oltava taloudellisesti kestävällä pohjalla.”

Powerin kasvattajina Olofssonit ovat saaneet juhlia Ruotsin Kriteriumin, UET GP:n sekä syksyllä 2023 Ruotsin mestaruuden voittoa. UET GP:n finaali ravattiin syksyllä 2020 Vincennesissä. Prix d’Ameriquehen Power on osallistunut kahdesti, mutta menestys on antanut odottaa itseään talvimeetingin ykköskilpailussa.

”Ori palasi keväällä 2023 radoille yli vuoden tauolta. Se teki oikein hyviä esityksiä kauden aikana. Ruotsin mestaruuden voitto oli tietysti hieno kruunu syksylle.”

Super Light osallistui Jörgwen Westholmin käsistä neljä kertaa Prix d’Ameriquehen. Kuva: TR BILD

Power ei ollut ensimmäinen Olofssonien kasvatti, joka on kilpaillut Prix d’Ameriquessa. Jörgen Westholmin valmentama Super Light (Super Arnie) osallistui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä peräti neljä kertaa yhtenä maailman kovimmista pidettyyn kilpailuun. Sen paras sijoitus Prix d’Ameriquessa oli vuoden 2006 neljäs tila.

Vuonna 1998 syntynyt ori voitti peräti seitsemän kertaa Vincennesissä. Ori oli pitkään Olofssonien eniten ansainnut kasvatti reilun 11,5 miljoonan kruunun ansioillaan. Power kiilasi ohi ansioissa voittaessaan Ruotsin mestaruuden.

”Super Lightin avulla pääsimme kokemaan kasvattajien roolissa todella hienoja elämyksiä. Super Lightin Prix d’Ameriqueen osallistuminen tuntui todella uskomattomalle asialle. Ei sellaisesta voinut edes uneksia aloittaessamme kasvatustoimintaa. Oslo GP -lähdön voitto vuodelta 2007 oli myös unohtumaton elämys.”

Jörgen Westholm on ostanut Olofssonien varsoja usein. Valmentajauransa alussa ollut Westholm kävi katsastamassa Super Lightin Olofssonien kotitilalla.

”Jörgen teki paljon uransa alkuaikana yhteistyötä Stefan Melanderin ja nyt jo edesmenneen Sven Lindbolmin kanssa. Kolmikko kiersi Gotlannissa katsomassa varsoja, ja he pysähtyivät meillä Super Lightin ollessa vuoden ikäinen”, kertoo Vanja Olofsson.

Jörgen Westholm ihastui selkeästi orivarsaan. Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt heti. Kolmikko palasi seuraavana päivänä, ja lopulta Westholm osti kolmen varsan paketin.

”Super Lightin lisäksi mukaan tuli lähes pari miljoonaa kruunua ansainnut Good as Dollar (Good As Gold). Sehän voitti Ranskassakin uransa aikana. Ei olisi missään nimessä arvannut, että ne varsat saavuttavat tuollaisia tuloksia”, naurahtaa Vanja Olofsson reilun lähes 25 vuoden takaisille muistoille.

Olofssonit myyvät kernaasti varsoja suoraan tilalta, mutta haluavat pitää ne hoidossaan yksivuotiskesän loppuun saakka. Kuva: Göran Nilsson

Smissarven tilalla asuvat varsat ja siitostammat viettävät pääsääntöisesti aikansa ulkona pihatoissa ja laitumella vuoden ympäri. Yksi Olofssonien periaatteista on, ettei varsoja koskaan laiteta kiinni ruokailun ajaksi. Ulkona olon ja kiinnilaittamattomuuden taustalla on Vanja Olofssonin mukaan pyrkimys tarjota hevoselle luontaiset elinolot.

”Varsoilla ja tammoilla on mahdollisuus päästä pihattorakennuksiin sateen- ja tuulensuojaan. Meillä on kuitenkin todella mainiot metsäiset laitumet. Kun tänne ei tule paksua lumikerrosta maahan, liikkuvat hevoset läpi talven luonnostaan paljon. Runsas ulkona olo kasvattaa mielestämme hevosten vastustuskykyä.”

Varsojen irrallaan ruokailuun löytyy myös hyvin järkeenkäypä selitys. Vanja Olofssonin mukaan varsat saavat tarpeellista itsekkyyttä ja kovuutta, kun ne joutuvat irrallaan ollessaan ottamaan oman osansa rehuista. Hän painottaa kuitenkin ihmisen vastuuta.

”Varsalle, joka on tottunut syömään sidottuna, voi tulla ongelmia, mikäli se siirretään pihattoon, missä varsat ruokailevat irrallaan. Silloin se joutuu pahnanpohjimmaiseksi, ja pahimmassa tapauksessa siitä tulee aliravittu. Toki seuraamme Ronnyn kanssa omia varsojamme. Teemme tarpeen vaatiessa erikoisjärjestelyjä, mikäli huomaamme jonkin varsan tulevan syrjityksi.”

Peter Untersteiner (vas.) tarkastelee Ronny Olofssonin esittelemää Clydea (King City - Coconut Am) Next Generation -huutokaupassa. Kuva: Lars Jakobsson

Olofssonit korostavat myyvänsä mielellään varsoja suoraan tilalta, mutta haluavat pitää varsat mielellään itsellään yksivuotiskesän loppuun saakka. Varsan ensimmäinen elinvuosi määrittää hyvin pitkälti varsan tulevan kehityksen. Kumpikin painottaa yhteen ääneen rokotusten, madotusten, kavioiden hoidon sekä ruokinnan laadun merkitystä varsan kehitykselle.

”Ilman kunnollista pohjaa varsalla ei ole oikein kunnon edellytyksiä kehittyä kilpahevoseksi. Näistä asioista ei saa vain tinkiä.”

Vanja Olofssonin edellinen toteama kuvastaa hyvin pariskunnan hevoskasvatuksen periaatteita. Kasvattajina he toki toivovat kaikkien kasvattajien tapaan kasvattien menestyvän, mutta samalla hevosen hyvinvointi ja yhteydenpito kasvattien ostajiin ovat avainasemassa.

”Varsamme ovat todella paljon käsiteltyjä, ja niiden pitää pystyä luottamaan meihin. Yritämme käydä mahdollisimman paljon tapaamassa kasvattejamme niiden kotitalleilla. Reissuissa yhdistyy sekä huvi että hyöty, ja olemme saaneet paljon hienoja ystävyyssuhteita varsan myyntien avulla.”

Five Star (Power - Estancia) myytiin Next Generation -huutokaupassa. Kuva: Lars Jakobsson

Orivalinnassa pariskunnalla on useita kriteereitä. Siitostammoja hankittaessa Olofssonit haluavat, että tammoilla on ranskalaista verta sukutaulussa. Nykyajan informaatiotulva ei helpota kokeneen hevoskasvattajapariskunnan työtä.

”Informaatiota on melkein liiaksi tarjolla. Minä seuraan paljon raveja ja muodostan osittain jälkeläisten esitysten avulla käsityksen yksittäisistä isäoreista. Oriin valinnassa on pyrittävä pysymään käytettävässä olevassa budjetissa. Samalla kuitenkin olisi pystyttävä näkemään yli kahden vuoden päähän, mikä ori silloin kiinnostaa ostajia. Välillä mennään metsään kunnolla, laji ei ole kaikista helpoin”, hymähtää Ronny Olofsson.

Kysyttäessä miksi Olofssonit valitsivat keväällä 2015 Powerin emälle peitsarisukuisen Googoo Gaagaan, on vastaus melko yksiselitteinen.

”Toki meille kaikille oli epäselvää, kuinka ostajat ottavat vastaan oriin varsat Ruotsissa. Mutta halusimme laajentaa sukulinjoja mahdollisimman paljon. Peitsarisukuinen ori ranskalaissukuiselle tammalle tuntui todella hyvälle ja mielenkiintoiselle vaihtoehdolle. Googoo Gaagaa oli myös silloin todella kohtuullisen hintainen. Näin jälkikäteen ajatellen voisi sanoa meidän kaikkien kriteereiden täyttyneen siinä.”

Samalla Ronny Olofsson nostaa esiin kaikkien raviurheilussa toimivien tunteman asian, sattuman merkityksen varsakaupassa. Varsan päätyessä oikealle valmentajalle, ovat tulokset radallakin yleensä paremmat. Pitkän linjan kasvattaja painottaa, ettei halua arvostella eri valmentajien ammattitaitoa.

”Lähinnä tarkoitan, että Bergh menestyi Googoo Gaagaan ensimmäisillä ikäluokilla todella hyvin. Bergh löysi oikeat avaimet oriin jälkeläisiin, Hail Maryhan (Googoo Gaagaa) voitti ikäluokan Derbyn Berghin ohjastamana.”

”Tai olisiko jokin toinen valmentaja kuin Westholm lähettänyt Super Lightin ennakkoluulottomasti kilpailemaan Ranskaan? Vaikea sanoa, mutta Westholm teki jälkikäteen tarkasteltuna todella monta oikeaa ratkaisua oriin kanssa. Pienet yksityiskohdat vaikuttavat yllättävän paljon ravihevosen kilpauraan.”

Ruotsissa on viime vuosina käyty paljon keskustelua Ruotsissa syntyneen varsan määritelmästä. ASVT:lla on ollut aktiivinen rooli prosessissa. Vuoden 2024 alusta lähtien Ruotsissa astui portaittain voimaan uusi ruotsalaisen hevosen määritelmä. Ronny Olofsson on tyytyväinen saatuun ratkaisuun. Kasvattajapalkkioiden maksaminen ruotsalaisille kasvattajille kaikista kasvattien Pohjoismaissa juoksemista palkintorahoista saa erityiskiitoksen.

”Ruotsalaisia varsoja huudetaan paljon huutokaupoista muihinkin Pohjoismaihin. Se on myönteinen asia, mutta kasvattaja on aiemmin jäänyt hankalaan välikäteen, kun kasvattajarahoja ei ole maksettu Ruotsin ulkopuolisista starteista. Toki olisin toivonut, että sama käytäntö ylettyisi myös Ranskassa juostuihin startteihin.”

Vuodesta 2025 lähtien Ruotsin rekisterissä olevien, mutta jossain toisessa maassa asuvien tammojen jälkeläiset voidaan käydä tunnistamassa niiden sijaintimaassa erillistä maksua vastaan. Tällöin varsoista tulee ruotsalaisia hevosia, ja niillä on oikeus osallistua Ruotsin kasvattajakilpailuihin. UET:n ulkopuolella ei näin ollen enää saa kasvattaa ruotsalaisia varsoja. Kokenut kasvattaja on tyytyväinen saatuun ratkaisuun.

”Tämä on tietyntyyppinen kompromissiratkaisu. Ulkomailla saatavista tunnistusmaksuista kertyvällä summalla rahoitetaan oma kilpailusarja niin sanotusti Ruotsin oljissa syntyneille varsoille. Ruotsalainen raviurheilu tarvitsee kestääkseen pinnalla niin suur- kuin pienkasvattajia. Jos tällä ratkaisulla saadaan innostettua ruotsalaisia pienkasvattajia kasvattamaan, on se omalta osaltaan onnistunut ratkaisu”, pohtii Ronny Olofsson.

Vuoden kasvattajaksi 2020 valittu pariskunta jatkaa panostamista kasvatustoimintaan entisessä mittakaavassa. Toki ruotsalaisen raviurheilun tilanne huolestuttaa, mutta samalla pariskunta suhtautuu asiaan realistisesti.

Ronny Olofssonin mukaan pelkästään Gotlannin saarella hevostalouden toimintaedellytykset ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana radikaalisti.

”Aiemmin monessa kylässä oli jonkin tilanomistajan oma harjoitusravirata. Lähialueen harrastajat valmensivat hevosia niillä radoilla. Nykyisin nämä radat ovat melko pitkälti metsittyneet.”

”Hevostilojen lopettaessa Gotlannissa, lähistöllä sijaitsevat maatilat ostavat kaikki hevostilan pellot viljelytarkoitukseen. Kiinteistö myydään sitten erikseen pienellä puutarhalla. Eipä siinä ostajalla ole paljoa mahdollisuuksia jatkaa hevosten kanssa toimimista”, huokaa Ronny Olofsson.

Smissarven tilalla on syntynyt 265 varsaa. Kuva: Göran Nilsson

Olofssonin pariskunta ei ole todellisten hevosihmisten tapaan antamassa periksi. Tavoitteena olisi saada kasvatettua vielä kolmas absoluuttinen huippuhevonen Super Lightin ja Powerin jatkeeksi.

”Olemme saaneet aikaiseksi melko pienistä ikäluokista omilla jalostusvalinnoillamme ja -periaatteillamme ikäluokkakisoissa ja kansainvälisissä suurkilpailuissa menestyneitä hevosia. Viimeisimmät ikäluokkamme eivät ole rehellisyyden nimissä menestyneet odotuksiemme mukaan. Sellaistahan se välillä on raviurheilussa. Olisihan se hienoa saada vielä kasvatettua yksi todellinen huippuhevonen.”

Haastattelun lopussa puhe kääntyy kasvatustoiminnan tulevaisuuteen seuraavan sukupolven osalta. Pariskunnan jälkikasvu ei ole linja-autoyrityksen jatkamisen tapaan kiinnostuneita jatkamaan vanhempien kasvatustoimintaa.

Vaikka kasvatustoiminta ei jatkuisikaan Smissarven tilalla, kokee Olofssonin pariskunta hevosten ja raviurheilun antaneen paljon kummallekin.

”Olemme saaneet hevosurheilun kautta todella laajan ystäväverkoston. Hevosten kautta olemme saaneet tutustua lukuisiin ulkomaisiin siittoloihin ja toimijoihin.”

”Jatkamme hevosten kanssa työskentelyä niin kauan kuin terveyttä riittää. Kaikki kolme lastamme ovat löytäneet paikkansa hienosti yhteiskunnassa, se on kuitenkin tärkein asia meille vanhempina. Vaikka heitä ei hevostoiminnan jatkaminen kiinnostaisikaan.”

Seuraava vuosikuvasto ilmestyy helmikuussa 2025.