

Faskiat ovat sidekudoskalvoja, jotka muodostavat kaikkialla kehossa kulkevan jatkuvan, kolmiulotteisen verkoston, joka on aktiivinen ja tärkeä rakenne ihmisillä ja eläimillä.
”Kansantajuisesti todettuna faskiat ovat kehon sisäinen tukiverkko, joka yhdistää kaiken kaikkeen”, toteaa Tuulia Luomala, joka on yksi kirjan kirjoittajista.
Ihmis- ja eläinfysioterapeutti Tuulia Luomala on ammatikseen hoitanut ihmisiä 25 vuotta ja eläimiä 23 vuotta. Merkittävä käänne hänen fysioterapeutin urallaan tapahtui 15 vuotta sitten, kun hän puolisonsa, fysioterapeutti Mika Pihlmanin kanssa teki opintomatkan Italiaan.
Padovan jo vuonna 1222 perustetussa yliopistossa vaikuttavasta anatomian professori Carla Steccosta tuli pariskunnalle innoittaja faskioiden maailmaan. Ensireaktio Padovan yli 500-vuotiaaseen lääketieteen amfiteatteriin oli Luomalalle ikimuistoinen.
”Padovan yliopiston amfiteatteriin astuessani ajattelin, että voi, täällä on opetettu anatomiaa satoja vuosia eri opettajien toimesta. Yksi kuuluisimmista lienee Andreas Vesalius. Myös Galileo Galilei on ollut täällä opettamassa tähtitiedettä ja geometriaa”, Luomala muistelee tuntemuksiaan Padovasta, jossa hän miehensä kanssa on käynyt ensivierailun jälkeen vuosittain.
Professori Stecco ja hänen tutkimusryhmänsä ovat uranuurtajia ihmispuolen faskiatutkimuksessa. Stecco on julkaissut ihmisten faskiajärjestelmästä kirjan Functional Atlas of the Human Fascial System.
Ajatus faskia-atlaksesta eläimille alkoi muhia, kun Carla Steccon isä, faskiamanipulaatiomenetelmän 1980-luvulla kehittänyt fysioterapeutti Luigi Stecco oli vihjaissut Luomalalle, että suomalaisethan voisivat tehdä samanlaisen kattavan faskiatietoteoksen eläimistä.
Vuosien työn tuloksena sellainen on nyt juuri julkaistu. Kirjan nimi on Atlas of the Equine and Canine Fascia System. Luomala ja Pihlman saivat kirjoittajatiimiinsä mukaan kaksi tanskalaista eläinlääkäriä, Rikke M. Schultzin ja Kööpenhaminen yliopiston eläinlääketieteen apulaisprofessorin Vibeke S. Elbrøndin.
”Maailman ensimmäinen eläinpuolen faskia-atlas oli kuin Iisakin kirkko. Korona sotki alkuperäiset kustannussuunnitelmat saksalaisen kustantamon kanssa, mutta lopulta kirja valmistui”, iloitsee Luomala puhelimessa taluttaessaan hevostaan kengityksestä tarhaan.
Luomala miehineen asuu ja osittain työskentelee Pirkanmaalla, mutta pariskunta on jo kymmenen vuotta kouluttanut ammattilaisia faskiakäsittelyihin useissa Euroopan maissa ja muillakin mantereilla. Luomala on myös luennoinut faskiajärjestelmästä suurissa tieteellisissä kongresseissa ympäri maailmaa.
”Olen faskia-asioiden lähettiläänä saanut puhua maailmalla. Ajattelen, että on mahtavaa saada olla siellä ihmettelemässä mukana. En ole tohtori vaan fyssari ja päässyt yhteistyöhön akateemisten ihmisten kanssa.”

Luomala toteaa, että syy tieteentekijöiden kiinnostukseen faskiaa kohtaan on sen monipuolinen osuus kehon eri toiminnoissa. Faskiahoitojen tutkimusta on tehty viimeiset 20 vuotta aktiivisesti ja hiljalleen myös eläinpuoli on tulossa mukaan. Viimeksi noin kuukausi sitten hän osallistui Torinossa eläinlääketieteellisessä konferenssiin, jossa yhtenä aiheena olivat hevosten jännevammat.
Hän kertoo tyytyväisenä, että faskioiden merkitys ja niiden toiminnan vaikutus monien vammojen yhteydessä on alettu ymmärtää eläinlääketieteessäkin.
”Torinossa keskusteltiin, että ennaltaehkäisy on tärkeää ja sen näkeminen, mistä ongelma niveleen on tullut ja mihin kaikkialle nivelestä on faskioiden sekä lihasten kautta ongelmayhteys. Todellisuus kuitenkin on usein, että vain piikitetään alanivel eikä nähdä, että siitä on ongelmayhteys ylöspäin”, Luomala huokaa.
Hänen mukaansa asia on muuttumassa hiljalleen ja ennaltaehkäisevän sekä kuntouttavan työn merkitystä aletaan ymmärtää.
Tuulia Luomala, voitko selittää maallikolle, mikä on faskia ja mihin kaikkeen se vaikuttaa?
”Faskia on kalvoa, jota on kehossa kaikkialla, se antaa keholle muodon ja tuen sekä osallistuu liikkeen hallintaan ja voiman tuottamiseen sekä moniin aistitoimintoihin.”
”Valkoinen kalvo lihassa on faskiaa, mutta kaikki meidän solut ovat kalvorakenteen sisällä. Faskiakalvojen rakenteessa olevien reseptorien kautta aistitaan kaikki, mikä tulee kehoon ulkopuolelta tai sisäpuolelta. Hermoja pitkin tämä tieto faskioista kulkee aivoihin.”
Luomala toteaa, että faskiat ovat kuin taskuja, joiden sisällä jokainen kehon osa on. Hän korostaa erityisesti faskioiden yhteyttä hermostoon. Kun hermosto ja faskia voivat hyvin, keho voi hyvin. Kun faskiat kiristävät, tulee ongelmia niin lihaksiin, niveliin kuin jänteisiinkin.
”Lihaksilta saadaan voimaa, niveleltä liikelaajuutta ja hermosto säätelee, paljonko liikettä voidaan antaa. Jos jännitteitä syntyy ympäri kehoa, liike estyy. Hevosilla tyypillisiä faskiatoiminnan oireita ovat esimerkiksi kireydet eri puolilla kehoa, vinoudet liikkuessa, siirtymisten ongelmat askellajista toiseen, kompastelut ja ongelmat jalan ylhäällä pitämisessä.”
Luomalan mukaan faskiassa oleva ongelma voi olla sinällään pieni, mutta se voi tuntua sisällä kehossa isosti. Jännitys faskioissa voi hänen mukaansa aiheuttaa esimerkiksi hevosella jalan nyppimistä.
Luomala kertoo, että hevoset ilmaisevat selkeästi kehonsa aistimuksia suhteessa tilaan, paikkaan, aikaan, ihmiseen ja toisiin hevosiin. Vaikka Luomalan ja kumppaneiden kirjoittama faskiateos onkin suunnattu ammattilaisille, soveltuu se kaikille ”anatomiasta tosi kiinnostuneille”, jotka haluavat tietää asiasta enemmän.
”Omille hevosenomistaja-asiakkailleni opetan paljon sitä, mitkä asiat liittyvät toisiinsa. Jokainen voi itsekin tehdä tosi paljon ja ymmärtää hevosen vaivoja ja sen signaaleja.”