Raviurheilulla tulee aina olemaan suuri rooli Mira Oksakarin elämässä

Vaasan reilut seitsemän vuotta sitten lakkautetulla raviradalla oli tärkeä rooli Mira Oksakarin päätymisessä raviurheilun pariin. Yläasteikäisestä lähtien Oksakari vietti suuren osan vapaa-ajastaan Vaasan ratatalleilla.

”Suvustani ei löydy sen suurempaa ravitaustaa. Olin kuitenkin kiinnostunut hevosista. Kuten monelle nuorelle, oli ratsastusharrastuksen aloittaminen ensimmäinen etappi hevosten pariin”, muistelee Mira Oksakari vajaan parin kymmenen vuoden takaista aikaa.

Raviurheiluun Oksakari tutustui ensimmäisen vuokrahevosen kautta. Kyseessä oli jo raviuran lopettanut tamma.

”Vuokrasimme karsinan tammalle Vaasan raviradan ratatalleilta. Melko nopeasti mieleeni tuli kokeilla tammalla ajamista, olihan se kokenut ravuri. Sain hyvin apua ja neuvoja ratatallilla olleilta raviaktiiveilta.”

Melko pian raviurheilu täyttikin nuoren hevosharrastajan elämän. Vuokrahevosen siirtyessä takaisin omistajille siitostamman uralle, oli edessä ensimmäisen ravihevosen hankinta.

”Lukion aikana vietin suuren osan vapaa-ajastani Vaasan raviradan talleilla. Raviurheilu oli jättänyt minuun lähtemättömän vaikutuksen.”

Ajoluvan hankinta oli luonnollinen jatkumo Mira Oksakarin raviurheilijan uralla. 19 -vuotias Oksakari aloitti ohjastajauransa heinäkuun 24. päivä vuonna 2016 melko merkityksellisessä lähdössä vaasalaisille hevosharrastajille. Kyseinen päivämäärä jää historiankirjoihin viimeisenä Vaasan raviradan kilpailupäivänä.

Mira Oksakari sijoittui lauantaina Vermossa kolmanneksi Lady-liigan finaalissa Jeroen van Craenin valmentaman Truly Easyn kanssa. Kuva: Mira Oksakarin albumi

”Avasin ohjastajaurani Vaasan raviradan viimeisessä lähdössä omalla Dorianna-hevosellani. Kyseessä oli Mämmikourien mestaruusajo. Ei sieltä tullut silloin menestystä. Oli kuitenkin jollakin tapaa merkityksellistä ehtiä ajamaan kilpaa nyt jo lakkautetulla Vaasan raviradalla. Raviradalla oli ollut kuitenkin todella iso rooli minulle nuoruudessani”, toteaa Mira Oksakari nostalgisesti.

Vaasan raviradalla olleet tallit ja muutkin rakennukset ovat purettu. Alueelle ei ole kuitenkaan vielä seitsemän vuoden jälkeen rakennettu uudisrakennuksia. Raviradan kohtalo harmittaa edelleen Oksakaria.

”Eihän asialle voi mitään. Kaupunki tekee päätöksiä, ja nyt asiat ovat miten ovat. Vaasalaisen raviurheilun kannalta tilanne meni raviradan lakkauttamisen jälkeen heikoksi. Mikäli lähdemme hiittireissulle Seinäjoelle, menee siinä lähes koko päivä. Ei raviradan puuttuminen Vaasasta ainakaan lisää innostusta harrastaa raviurheilua.”

Vaasan raviradan kohtalo ei kuitenkaan lannistanut Oksakarin intoa raviurheiluun. Lukion jälkeen hän aloitti työt Matti Matinlaurin palveluksessa. Seinäjoen lähistöllä hevosia valmentava Matinlauri oli Oksakarin työnantaja lähemmäs viisi vuotta. Oksakari kuitenkin korostaa, ettei työskennellyt viittä vuotta putkeen Matinlaurilla.

”Useampana vuonna panostin kevään ajan eläinlääketieteellisen korkeakoulun pääsykokeisiin. Eläinlääkärin ammatti on ollut nuoresta lähtien haaveenani. Pääsykokeissa ei ole ikävä kyllä vielä tärpännyt. Harkinnassa on ulkomaille opiskelemaan lähtö. Nyt minulla on kuitenkin vähän muita suunnitelmia lähiajalle.”

Muilla suunnitelmilla Oksakari tarkoittaa Reima Kuislan tallilla täysipäiväisesti työskentelyn aloittamista tulevalla viikolla. Hän on käynyt alkukesästä lähtien Vaasasta käsin osan arkipäivistä Kuislan tallilla töissä. Lopun työajasta Oksakari on työskennellyt hevosiin keskittyvän eläinlääkärin Mari Vettenrannan apulaisena Seinäjoella.

”Aloitan Reimalla täysipäiväisesti. Muutan samassa yhteydessä Seinäjoelle. Vaasan ja Seinäjoen väliä ajaminen lisää päivän pituutta kummastakin päästä.”

Oksakari on innoissaan saamastaan mahdollisuudesta Reima Kuislan tallilla. Hänen vastuulleen tulee tallin arjen pyörittäminen.

Vaikka valmentaminen kiinnostaa Oksakaria kilvanajoa enemmän, ajaa hän mielellään kilpaa kysynnän mukaan. Omilla hevosilla on Oksakarin mukaan hyödyllistä ajaa välillä lähtöjä saadakseen paremman tuntuman hevoseen. Kuva: Jari Lauri

”Hevosia on tällä hetkellä sopivasti yhdelle ihmiselle. Viikonlopuksi saan apukäsiä. Onhan Reima Kuislan tarjoama mahdollisuus Suomen mittakaavassa todella mahtava tilaisuus. Saan työskennellä hyvien hevosten kanssa, ja samalla kehittää itseäni raviurheilun parissa.”

Itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen toistuu usein Oksakarin puheessa. Eläinlääkärin ammatti siintää edelleen tulevaisuuden haaveena. Hän ei kuitenkaan ota asiasta paineita.

”Mari Vettenrannalta sain todella paljon arvokasta oppia hevosten terveydenhuollosta. Vettenrannalla vietetty aika lisäsi vain intoa eläinlääkärin ammattia kohtaan. Useampi menestyvä raviurheilija on muuten yhdistänyt eläinlääkärinä toimisen ja jonkin muotoisen valmennustoiminnan.”

Eläinlääkärin ammatin ohella kengittäminen on Oksakarin sydäntä lähellä. Matti Matinlauri opetti työntekijälleen kengityksen perusteet. Siitä lähtien Oksakari on kengittänyt ravureita, raviponeja sekä ratsuja Vaasan seudulla.

”Kysyntää kengityspalveluille olisi enemmänkin. En ole kuitenkaan halunnut kasvattaa toimintaa liian suureksi. Vaikka muutan Seinäjoelle, aion jatkossakin pitää kiinni nykyisistä kengitysasiakkaistani.”

Jalat maassa, mutta avoimin silmin kohti elämän tavoitteita on ikäänkuin Oksakarin elämän motto. Hän korostaa ettei halua ottaa sen suurempia paineita tulevaisuudestaan.

”Aion ottaa Reima Kuislalla työskentelystä kaiken hyödyn ja ilon irti. Tottakai omankin valmennustallin pito kiinnostaisi. Ilman kunnon raviperhetaustaa on vaikea aloittaa ravivalmentajana. Näin ollen eläinlääkärin tai kengityssepän töiden yhdistäminen ravivalmennukseen tuntuu fiksuimmalta vaihtoehdolta.”

Vaasan raviradan viimeisestä lähdöstä alkanut ohjastajaura on saanut mukavasti nostetta kuluvalla kaudella. Mira Oksakari on voittanut kauden 17 kilpailusta kolme. Yksi voitoista tuli juurikin Reima Kuislan tallin Federal Hillillä.

”Valmentaminen kiinnostaa enemmän, mutta mielestäni on hyödyllistä välillä ajaa omilla valmennettavilla startteja. Kilpailutilanteessa saan valmentajana parhaan infon hevosesta. Lainakuskit eivät välttämättä huomaa pieniä yksityiskohtia, joita joka päivä hevosen kanssa työskentelevä valmentaja huomaa helpommin.”