
Tuoreen australialaistutkimuksen mukaan 85,3 prosenttia hevosenomistajista oli tyytyväisiä SGLT2-estäjälääkkeiden antamaan tulokseen hevosillaan, joilla oli metabolinen oireyhtymä ja kaviokuumeoireita. Hevosten elämänlaatu oli parantunut kipujen ja ontumisen poistumisen tai lievenemisen, laihtumisen ja insuliinitasojen laskun myötä. Joillekin yksilöille aiheutui lääkityksestä lieviä haittavaikutuksia.
Verkossa julkaistuun, kaviokuumehevosten omistajille suunnattuun kyselyyn otettiin analysoitavaksi 372 kriteerit täyttänyttä vastausta. Vastaajista suurin osa oli Australiasta, mutta vastauksia kertyi myös Amerikan mantereelta ja Euroopan maista.
Tutkijoiden mukaan SGLT2-estäjälääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta on uutta tieteellistä näyttöä, mutta omistajien kokemuksia ei ole aiemmin tutkittu. Kyselyn tekijöiden mukaan kyselytutkimus omistajille voi antaa tärkeitä suuntia tulevalle turvallisuustutkimukselle.
Kyselyyn vastanneista joka viidennen hevosella tilanne oli ennen lääkityksen aloittamista niin paha, että omistaja oli harkinnut sille eutanasiaa.
”Joko tämä (lääkitys) tai kuolema kaviokuumeeseen”, kirjoitti yksi kyselyyn vastannut hevosenomistaja.
Osalla hevosista omistajat kertoivat väsymyksestä ja liiallisesta painon laskusta.
Hevosen metabolinen oireyhtymä EMS (equine metabolic syndrome) muistuttaa ihmisen tyypin 2 diabetestä. Siitä aiheutuu noin 90 prosenttia hevosten kaviokuumeista. EMS:n yksi ilmentymä on insuliinin säätelyhäiriö.
Häiriössä insuliini ei toimi normaalisti, eli poista glukoosia aineenvaihdunnasta. SGLT2-estäjälääkkeet vastaavat tähän ongelmaan kuljettamalla glukoosia ja natriumia – eli sokeria ja suolaa – munuaisista niin, että ne poistuvat virtsan mukana imeytymättä kudoksiin. Seurauksena hevosen insuliiniarvot paranevat ja se laihtuu.
Australialaistutkijoiden kyselytutkimukseen vastanneista hevosenomistajista suurin osa oli saanut kaviokuumehevoselleen eläinlääkärin määräyksestä ertugliflotsiinia tai kanagliflotsiinia. Ensimmäisenä havaintona omistajat raportoivat ontuman paranemisen nopeasti lääkehoidon aloittamisen jälkeen.
Tutkijat toteavat, että eläinlääkäreiden tulisikin harkita SGLT2-estäjälääkkeillä hoidettujen hevosten ontumisen arviointia melko lyhyin väliajoin, koska niillä tulehduskipulääkkeet voidaan lopettaa totuttua aikaisemmin.
Omistajien kertomat estäjälääkkeiden haittavaikutuksiin liittyvät huolet olivat diureettisen lääkkeen aiheuttamat hevosen poikkeuksellisen runsas virtsaaminen ja hevosen kuivuminen. Tutkijat painottavat, että eläinlääkäreiden tulee neuvoa omistajia hevosten riittävästä juottamisesta ja jatkuvan vedensaannin tärkeydestä.
Osalla hevosista omistajat kertoivat väsymyksestä ja liiallisesta painon laskusta. Vakavia lääkkeiden sivuvaikutuksia ei kuitenkaan kyselyssä raportoitu. Jotkut omistajat kertoivat kaviokuumeoireiden asteittaisesta paluusta pitkäaikaisen lääkityksen seurauksena. Tutkijoiden mukaan tämä ilmiö vaatii lisätutkimuksia.
Tutkijat painottavat, että hevosenomistajille pitää kertoa lääkkeen pitkäaikaiskäytön mahdollisista haittavaikutuksista.
Viime syksynä brittitutkijat antoivat suosituksen, että vakavien sivuvaikutusten ehkäisemiseksi SGLT2-lääkitystä saavilta hevosilta pitää lääkehoidon aikana säännöllisesti mitata veren rasva-arvot, maksaentsyymit ja sappihapot. Lisäksi tutkijat painottavat, että hevosenomistajille pitää kertoa lääkkeen pitkäaikaiskäytön mahdollisista haittavaikutuksista.
Lääkityksen sivuvaikutuksia ovat olleet muun muassa huomattavasti kohonneet triglyseridipitoisuudet, maksaentsyymien kohoaminen ja hevosen kuivuminen. Tutkijoiden mukaan lääkkeen haittavaikutukset viittaavat maksavaurioon tai maksan vajaatoimintaan, joka on suurempi kuin pelkästä metabolisesta oireyhtymästä olisi odotettavissa.
Linkki Equine Veterinary Education -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen