Hevostietokeskuksen kyselyssä kartoitettiin hevostalleilla käytössä olevia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmakehässä olevan hiilidioksidin sitomiseksi kasveihin ja maaperään. Vastaajat kertoivat ajatuksiaan myös ympäristönsuojelun kehittämisestä ja sen esteistä.
Yksiselitteisin vastaus siihen, miksi talleilla ei paranneta esimerkiksi peltojen ja laidunten viljelyn, hevosten ruokinnan, lanta- ja kuivikehuollon, energian ja veden kulutuksen ja jätehuollon ympäristötoimia oli raha. Taloudelliset syyt mainittiin kyselyn kaikissa osioissa ensimmäisenä ympäristönsuojelun kehittämisen esteenä.
Mitenkään rempallaan eivät ympäristöasiat talleilla kuitenkaan kyselyn vastausten perusteella olleet. 90 prosenttia vastaajista kertoi varastoivansa kuivikelannan asianmukaisessa lantalassa ja sama määrä kertoi pyrkivänsä vähentämään energiankulutusta. 80 prosenttia vastaajista siivoaa lannat tarhojen kasvipeitteettömiltä alueilta lantalaan.
Peräti 96 prosenttia vastaajista ilmoitti lajittelevansa jätteet niiden laadun mukaan. Kuitenkin joka kymmenes talli ei toteuttanut kyselyn kohtaa ”jätteitä ei polteta tilalla eikä haudata maahan”. 12 prosenttia tallinpitäjistä kertoi, että jätteitä ei säilytetä kuivissa tiloissa.
Kyselyyn vastanneista talleista noin puolet oli kotitalleja, toinen puoli yrityksiä. Vastaajien talleilla asui 527 hevosta, jotka olivat joko valmennettavia, hoitohevosia tallipaikalla tai hevoset tekivät yrityksessä töitä ratsastus- ja hevostoimintapalveluissa.
Kyselyn vastaajat valitsivat esitetyistä keinovaihtoehdoista hevostallinsa tilannetta parhaiten kuvaavat vaihtoehdot. Hevostalleilla käytössä olevista ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista saatiin lisää tietoa avoimien vastausten avulla.
Vastaajien talleissa oli yhteensä 527 hevosta ja ponia. Talliyrityksissä hevosten ja ponien määrä vaihteli 4–77 yksilön välillä. Kotitalleilla hevosia ja poneja oli 2–13 päätä. Haja-asutusalueella sijaitsi vastaajien talleista suurin osa, 38 kappaletta. Taajamassa tai taajaman läheisyydessä sijaitsi 11 tallia.
Kasvipeitteisyys läpi vuoden on yksi tehokkaista ilmastotoimista, sillä se vähentää maan eroosiota ja ravinnehuuhtoutumien riskiä.
Peltoja ja viljeltyjä laitumia oli kyselyn 36 tallilla ja niitä viljeltiin ja hoidettiin vaihtelevasti. Vähiten seurattiin viljelymaan laatua maanäytteiden avulla ja yleisintä oli levittää lantaa tai muuta orgaanista ainesta pellolle kasvuston uusimisen yhteydessä.
Maan kyntäminen syksyllä oli yleinen tapa aloittaa viljeltävän alueen uudistaminen. Kevytmuokkausta tehtiin harvemmin. Miltei kaikki maitaan viljelevät tallinpitäjät ilmoittivat, että heidän peltojensa ja laitumiensa pinta-alasta yli puolet pysyi kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Kasvipeitteisyys läpi vuoden on yksi tehokkaista ilmastotoimista, sillä se vähentää maan eroosiota ja ravinnehuuhtoutumien riskiä.
Maaperän tiivistymistä tallit eivät kovin yleisesti välttäneet laiduntavien hevosten määrää vähentämällä. Tässä esteeksi tuli vastaajien mukaan rajallinen laidunala. Yleisesti myös tiedon puute maan kasvukunnon ylläpitämisestä ja viljelytoimien ympäristövaikutuksesta vaikeuttivat talouden realiteettien lisäksi maiden viljelyn kehittämistä.
Hevosten ruokinnan suunnitteluun ja toteutukseen liittyvistä vastauksista kävi ilmi, että karkearehut olivat hevosten tärkein ravintoaineiden lähde kaikille 49 tallilla. Heinän ravitsemuksellisesta laadusta kertovat analyysit oli 86 prosentilla vastaajista. Yksilöllistä ruokintaa hevosille toteutti kahdeksan kymmenestä vastaajasta. Hevosten kuntoluokitukseen perustuvaa ruokintaa toteutti 70 prosenttia vastaajista.
Rehuja tilattiin yleisesti suuri määrä kerralla tai ostettiin mahdollisimman läheltä. Näin likimain 80 prosenttia vastaajista pyrki minimoimaan kuljetusten päästöjä.
Heinähävikin vähentäminen on tehokas ympäristönsuojelutoimi. Hävikkiä ja tallaantumista 71 prosenttia vastaajista pyrki välttämään käyttämällä esimerkiksi ruokintahäkkiä tai heinäverkkoa. Vajaa puolet vastaajista koki tallinsa hevosten ruokinnassa olevan kehitettävää.
Ruokinnan tarkkuuden tehostamisen ja hävikin välttämisen kehittämiskohteina mainittiin muun muassa heinäautomaatit, heinän syönnin hidastaminen, ruokintakertojen lisääminen, yliruokinnan välttäminen sekä ruokintasuunnitelmien tekeminen. Tässäkin yhteydessä kehittämisen esteiksi mainittiin taloudelliset syyt. Lisäksi aikapula lyö kapuloita rattaisiin esimerkiksi ruokintakertojen tihentämiselle.
Osaa vastaajista kiinnosti kehittää muun muassa lannan jatkokäyttöä ja lannasta saatavan energian hyödyntämistä tallillaan.
Lanta- ja kuivikehuolto oli kyselyn vastaajien talleilla pääsääntöisesti hyvässä kuosissa. Alle puolet vastaajista koki, että asiassa olisi kehitettävää. Osaa vastaajista kiinnosti kehittää muun muassa lannan jatkokäyttöä ja lannasta saatavan energian hyödyntämistä tallillaan.
Lanta- ja kuivikehuollon kehittämisen esteinä olivat muun muassa taloudelliset syyt, varastotilan puute, ongelmat lähikuivikkeiden saatavuudessa ja lannan vastaanottajan puute. Jätehuollon kehittämiseen avuksi vastaajat toivoivat paalimuovien ja suursäkkien kierrätykseen toimivaa vaihtoehtoa.
Taloudelliset syyt oli yleisin este hevostallin energian ja veden kulutuksen ja hevosten kuljetuksiin liittyvien asioiden kehittämiselle. Esteinä olivat myös ajan ja tiedon puute.
Kooste tallinpitäjille tehdystä kyselystä löytyy Hevostietokeskuksen verkkosivuilta
