

Peruskoulun jälkeistä koulua valitessa ei 16-vuotiaan nuoren ole usein helppo tietää mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Aina ei valittu koulutussuunta tunnu omalta. Emma Tuonoselle tunne tuli tutuksi kolmisen vuotta sitten. Hän oli aloittanut lukio-opinnot, mutta melko pian nuori opiskelija halusi oppia eri tavoilla.
”Huomasin nopeasti lukion aloitettua, että halusin mieluummin tehdä jotakin konkreettista. Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen vaihdoin koulua.”
Pohjois-Karjalassa Juuassa nuoruutensa viettäneen Tuonosen elämässä hevoset olivat olleet keskiössä jo pitkään. Marko-isän lypsykarjatilalla tytär oppi varhain työnteon tärkeyden. Äidillä oli puolestaan hevosia, joiden kautta tuli opittua hevosen käsittelyä.
”Äitinihän minut ilmoitti P-ajolupakurssille. Omien ponien kautta sain vastuuta ja opin toimimaan itsenäisesti. Isä oli tärkeä tuki, sillä hän kuskasi minua ja poneja usein kilpailuihin.”
Edellä mainittua peilaten, ei ollut yllätys, että hevosalan oppilaitos veti puoleensa. Opiskelupaikaksi valikoitui Kpedu Kaustisen hevosalan yksikkö.
”Minulla oli Kaustiselle lähtiessä kolme toivetta. Ulkomaan harjoittelu, saada osallistua kansainväliseen ETSÄ-ohjastajakilpailuun sekä ylipäänsä hevosilla kilvanajo. Sillä vaikka olin suorittanut C-ajoluvan 16-vuotiaana, en ollut ajanut yhtään starttia ennen koulua. Toiveeni toteutuivat Kaustisella.”

Hevosenhoitajan tutkinto kestää yleensä kolme vuotta, mutta Tuonosen suorittamat lukion kurssit luettiin hyväksi Kaustisella. Koulunkäyntiä Kaustisella kesti vain kaksi vuotta.
”Minulla oli haaveena tehdä ulkomaanharjoittelu Ranskassa. Tiesin toki jo aloittaessani koulun, että valmistuminen sujuu nopeammin kuin kolmessa vuodessa. Ulkomaanharjoittelut painottuvat opiskelujen loppupuolelle. Ehdin kuitenkin suorittaa onnistuneen harjoittelun Ruotsissa.”
Tuononen painottaa kuitenkin löytäneensä Suomesta todella mainiot harjoittelupaikat. Monipuoliset harjoittelupaikat tarjosivat hyvän pohjan oppia hevosalasta. Ensimmäisenä harjoittelupaikkana toimi Petri Klemolan talli Kaustisen läheisyydessä. Toisena harjoittelupaikkana oli tämän vuoden Kriteriumin finaalissa toiseksi Mr Knowitallin kanssa sijoittuneen Martti Pellikan talli Valtimolla.
”Se oli tietysti lähellä kotiseutua. Samalla oli todella mielenkiintoista nähdä heidän valmennusmenetelmiään. Heillähän on myös menestyksekästä kasvatustoimintaa.”
Puheen kääntyessä Pellikan veljesten Martin ja Heikin hopeatilaan Kriteriumissa, nostaa Tuononen esiin ylpeänä pohjoiskarjalaisen raviosaamisen.
”Kummassakin Kriteriumin finaalissa oli todella vahva pohjoiskarjalaisväritys. Minun vanhan kotikuntani ammattivalmentajia on muun muassa Markus Porokka. Me pohjoiskarjalaiset ravi-ihmiset olemme mielestäni tottuneet kovaan työntekoon ja pitkiin kilpailumatkoihin.”

Klemolan ja Pellikan tallien lisäksi Tuononen suoritti myös yhden harjoittelujakson Miika ja Anna-Kaisa Tenhusen tallilla Tuusniemellä. Suuri suomenhevosten lukumäärä teki harjoittelusta erityisen mielekästä.
”Klemolan tallissa oli toki suomenhevosia, mutta Tenhusessa suomenhevoset olivat läsnä jokaisella osa-alueella. Varsoja oli paljon. Pidän erityisesti nuorista hevosista, joten Tenhusilla harjoittelu oli hyvin mielekästä aikaa.”
Tuononen nostaa Tenhusta seuranneen harjoittelupaikan uransa kannalta lähes käänteentekeväksi. Vuosi sitten syksyllä hän otti suunnaksi Iikka Nurmosen ja Jenni Tuokon tallin Maaningalla. Alkuperäinen suunnitelma oli olla Maaningalla viisi viikkoa, mutta lopulta Nurmosen tallilla vierähti lähes kolme kuukautta. Tuononen oli huomannut työharjoittelun tarjoavan parhaimman oppimistuloksen.
”Vaihdoin kesken opintojeni nuorisopuolelta aikuisopiskelijoiden ryhmään. Olin kolmesta neljään päivää koululla kuukaudessa. Lopun ajasta olin harjoitteluissa tai työelämässä. Olen kiitollinen Kpedu Kaustiselle, että sain luoda oman polun oppimisen suhteen. Koulu oli hyvin joustava opintojen rytmittämisessä.”
Iikka Nurmonen ja Jenni Tuokko olivat olleet hevosineen kahteenkin kertaa Ruotsissa pidemmät ajanjaksot. Tuokko oli myös aiemmin työskennellyt Ruotsissa hevosenhoitajana. Tuononen kiittelee pariskunnan panosta hänen uralleen. Heidän luonaan nuori opiskelija sai tehdä paljon erilaisia työtehtäviä.
”Iikan ja Jennin tallista sain todella hyviä oppeja. He tekevät työnsä huolellisesti ja päämäärätietoisesti. Se näkyy myös heidän hienossa menestyksessään. Jenni kannusti lähtemään ulkomaille näkemään maailmaa.”
Ruotsi tuntui parhaalle vaihtoehdolle suorittaa ulkomaanharjoittelu. Tuonosella ei ollut selkeää ideaa mihin tallille suuntaisi harjoitteluun Ruotsin puolelle. Sattumalla oli melko iso osuus Björn Goopin tallille päätymisessä.
”Olin alkuvuodesta Klemolan talllilla uudestaan harjoittelussa. Selailin samalla Ruotsin valmennustilastoja, ja jotenkin Goopin nimi nousi esiin. 150 hevosen valmennustalli tuntui vähän turhan isolle. Laitoin kuitenkin viestiä siellä työskentelevälle Ayse Könecille. En tuntenut häntä lainkaan entuudestaan. Hän kuitenkin kannusti minua tulemaan Goopille.”
Könec sai lopulta vakuuteltua Tuonosen, ja viime keväänä hän suuntasikin Värmlannin maakunnassa sijaitsevalle Goopin valmennustilalle. Harjoittelujakso oli kaikin puolin onnistunut, ja kesätöitä oli tarjolla heti harjoittelujakson päättymisen jälkeen.
”Lähdin Suomeen Elitloppetin jälkeen viimeistelläkseni opintoni päätökseen. Jo parin viikon kuluttua Suomeen paluusta olin matkalla takaisin Ruotsiin.”
Kesän loputtua Tuononen on edelleen Björn Goopin tallilla töissä. Kesätyöt vaihtuivat säännölliseksi hevosenhoitajan pestiksi. Vuodenvaihteeseen saakka nuori hevosalan ammattilainen tekee sairausloman tuurausta. Vuodenvaihteessa Tuonosen on tarkoitus saada omat vakiopassihevoset.
”Toivottavasti saisin lisää mahdollisuuksia kilvan ajamiseen myöhemmin täällä Ruotsissa.”
”Meistä on tullut Aysen kanssa oikein hyvät ystävät. Ei raviurheilusta itseasiassa pitänyt tulla ammattia minulle. Äkkiä asiat muuttuvat, ja nyt aion katsoa Ruotsin kortin loppuun asti. Jossakin vaiheessa kiinnostaisi lähteä töihin Ranskaan tai jenkkeihin. Aika näyttää tarjoutuuko sopivaa mahdollisuutta. Viihdyn todella hyvin Ruotsissa tällä hetkellä.”
Poneilla lähemmäs 70 lähtöä Suomessa ajanut Emma Tuononen nähdään piakkoin ajamassa kilpaa hevosilla Ruotsissa. Suomessa hevosilla ajettuja lähtöjä on takana vasta viisi. Kilvanajo on kuitenkin lähellä sydäntä. Ensiesiintyminen Ruotsin ravilähdöissä tapahtunee kuukauden päästä Östersundissa. Tuononen edustaa hevosalan oppilaitosten välisessä ETSÄ-kilpailussa vanhaa oppilaitostaan Kaustisen raviopistoa.
”Viime vuonna kyseinen lähtö meni peruutukseen Norjassa. Sain onneksi mahdollisuuden ajaa tänä vuonna kyseisessä lähdössä. Toivottavasti saisin lisää mahdollisuuksia kilvan ajamiseen myöhemmin täällä Ruotsissa.”