Kolina ja pauke kuuluu kauas, kun Arto Åkermanin kehittämä kantorumpu hakkaa kivet irti kannoista − katso videolta, miten laite toimii

Kantojen nostaminen hakkuualueilta on vähentynyt, mutta silti niitä kertyy huomattavia määriä teiden, talojen ja muun infrarakentamisen yhteydessä.

Rakentajan näkökulmasta kannot ovat ongelma, koska ne luokitellaan jätteeksi. Niitä ei saa haudata maahan, vaan ne pitää kuljettaa pois rakennustyömaalta. Puuaineen tiheyden vuoksi kannot olisivat hyvää materiaalia lämpölaitosten polttoon, mutta niiden käyttöarvoa vähentävät juurakoihin jäävät palamattomat jakeet: kivet, hiekka ja muu maa-aines.

”Lähes jokaisessa kannossa on yksi tai useampi kivenmurikka ja sen lisäksi maata jopa neljännes sen painosta”, lämpö- ja kierrätysalalla toimiva yrittäjä Arto Åkerman sanoo.

Hiekka paitsi heikentää lämpökattilan toimintaa myös lisää painollaan kantojätteen rahtikustannuksia. Näistä lähtökohdista Åkerman ryhtyi kehittelemään puhdistusrumpua, joka puhdistaisi kannot ennen niiden päätymistä lämpölaitoksen murskalle.

Kierrätysyrittäjänä Åkerman jalosti käytöstä poistetusta rumpukompostorista laitteen, joka ravistelee ja hakkaa kannot puhtaiksi melkoisen kolinan ja paukkeen säestämänä.

”Kompostorirumpu oli liki kymmenen vuotta pihassa, ja pohdin, kannattaako siitä tehdä rumpu. Lopulta laskin, että kannattaa, kun materiaalit löytyivät omasta takaa.”

Yhdeksän metriä pitkään ja halkaisijaltaan kolmemetriseen rumpuun leikattiin aukot kahdelle eri tiheyden seulaverkolle. Sisälle hitsattiin neljänneskilometri ratakiskoa, jota vasten kannot pyöriessään putoavat.

Kannot pilkotaan noston yhteydessä kaivinkoneen puomin päässä olevalla pihtimurskaimella, mistä palaset tippuvat rumpuun. Kantomurska viipyy noin kymmenen minuuttikierroksen vauhdilla pyörivässä rummussa pari minuuttia. Tuona aikana liike hakkaa kannoista maa-aineksen lähes täydellisesti irti, ja rummun loppupäästä tipahtelee hiekasta puhdasta kantosilppua 20 ja 80 millimetrin seulaverkkojen läpi. Se on sellaisenaan valmista seulottua ainesta viherrakentamiseen.

Peräti 25 tonnia painava rumpu pyörii vanhassa puimakoneessa palvelleella Perkins-dieselmoottorilla, joka pyörittää rumpua kahden hydraulimoottorin välityksellä.

Tunnissa rummun läpi kulkee rekkakuormallinen kantoja, jotka kelpaavat puhdistuksen jälkeen polttoon. Kaatopaikalle vietynä tuo kuorma maksaisi rakentajalle jätemaksuina noin 1 000 euroa rahtikustannusten lisäksi.

”Kantojen puhdistaminen polttoon kannattaa, jos ne saa tähän rummun eteen rahtikustannuksella”, Åkerman laskee.

Kantomyllyn seula-aukot näkyvät rungossa. Kantojen puhdistamisen yhteydessä syntyy kahdenlaista jaetta, joka sopii sellaisenaan viherrakentamisen tarpeisiin. Kuva: Petteri Kivimäki