Karhukolarit uhkaavat yhä useammin – eläinkolarien määrä kääntyi kasvuun

Eläinkolarit ovat olleet useiden vuosien ajan laskussa, mutta tänä vuonna ne ovat lähteneet kasvuun. Hirvieläinten lisäksi karhukolareiden riski kasvaa, kun niiden kanta suurenee.

Vakuutusyhtiö Ifin mukaan eläinkolareita on tänä vuonna sattunut enemmän viime vuoteen verrattuna. Hirvieläinten metsästyksen käynnistyminen lisää eläinten liikkumista. Eniten kolareita sattuu peurojen ja kauriiden kanssa.

”Myös hirvikolarit ovat ikävä kyllä lisääntyneet, nehän ovat tietysti autoilijoiden kannalta niitä vakavampia törmäyksiä”, kommentoi vakuutuspäällikkö Johanna Johansson.

Kolarien lisääntymiseen yksi syy löytyy liikennemäärien kasvussa. Niissä on palattu koronaa edeltäneelle tasolle.

Toinen syy on eläinkantojen kasvussa. Puolet hirvieläin kolareista ajetaan valkohäntä­peurojen kanssa. Siksi pelti rytisee etenkin Lounais-Suomessa.

”Hirvivaroitusmerkit kannattaa ottaa vakavasti ja nopeutta laskea. Nopeudella on merkittävä rooli siinä, millaista vahinkoa hirvikolari autolle tekee”, muistuttaa Johansson.

Karhukannan kasvaessa myös niihin törmäämisen todennäköisyys kasvaa. Ruotsissa raportoitiin 17 karhukolaria viime vuonna.

Suomessa vastaavaa tilastoa ei karhukolaritilastoja julkaista. Se kuitenkin tiedetään, että karhukanta on tihein Itä- ja Pohjois-Suomessa ja kanta on kasvussa.

Vaikka karhukolarit ovat harvinaisia, ne voivat olla vakavia ajoneuvon matkustajille. Karhu on suuri ja voimakas eläin, ja törmäys voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja.

Eläinkolarista pitää soittaa hätänumeroon. Jos autoilija törmää karhuun tai villisikaan, autosta ei pidä lähteä pois.

”Meillä on korvattu vahinko, jossa auto törmäsi karhunpentuun. Tällainen tilanne on todella vaarallinen, koska karhuemo on todennäköisesti lähettyvillä”, Johansson kertoo.

Ifin eläinkolarin ajoneuvolle aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin 3700 euroa.