Autokaupan ovet käyvät jälleen

Autokaupan odotukset käynnistyvälle vuodelle ovat aavistuksen aiempaa valoisammat. Viime vuonna kauppaa kannatteli käytettyjen autojen hyvin käynyt kauppa.

”Vuosi sitten keväällä ostajilta ei saanut vastakaikua oikein millään. Nyt tilanne on muuttunut, asiakkaat ovat taas kiinnostuneita uusista autoista ja tarjouksia tehdään”, toteaa toimitusjohtaja Maija Koskela Helkama-Auto Oy:stä.

Koskela odottaa, että autokauppa vetää kevään aikana aiempaa paremmin.

Autokauppa kiinnostaa jälleen asiakkaita. Kuva: Jaana Kankaanpää

”Ilmassa on positiivinen vire. Toisaalta markkinan lähtötaso on matalalla”, Koskela toteaa.

Viime vuonna ensirekisteröintejä tehtiin aiemmin tilatuista autoista. Myös käytettyjen autojen kauppa vilkastui. Sen sijaan uusien autojen tilauksia solmittiin harvakseltaan.

Autonhankintaa jarrutti korkojen nousu ja yleinen taloudellinen epävarmuus. Joidenkin mallien saatavuutta heikensivät edelleen komponenttipulan jälkiaallot.

Koskelan mukaan komponenttipula koetteli Škodaa monia muita merkkejä kovemmalla kädellä. Siitä huolimatta Škoda nappasi kymmenen prosentin siivun viime vuoden ensirekisteröinneistä.

Autokauppa keskittyi viime vuonna muutamaan parhaiteen myyvään merkkiin.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Kaikkineen autokauppa jatkoi keskittymistään. Seitsemän kärkimerkkiä hallitsi autokauppaa kahden kolmasosan osuudella. Siinä ei vähemmän myyville automerkeille jäänyt hirveästi jaettavaa.

”Meillä on edelleen hyvä tilauskanta. Se antaa hyvän lähtökohdan uuteen vuoteen”, Koskela toteaa.

Autokannan sähköistyminen on edelleen suuri haaste. Sähköautojen hinta jarruttaa niiden yleistymistä. Niihin eivät useimpien uuden auton ostajan varat riitä.

Siitä huolimatta sähköautot nappasivat kolmanneksen osuuden uusien autojen rekisteröinneistä. Niiden lisäksi ladattavat hybridit säilyttivät noin viidenneksen osuuden.

Bensa-autot säilyttivät vielä tällä kertaa johtoasemansa 40 prosentilla, mutta dieselit romahtivat kuuteen prosenttiin.

”Sähköistyminen eteni viime vuonna erityisesti yritysten autohankinnoissa”, kertoo Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Lähivuosina tilanne voi muuttua. Useat valmistajat ovat lupailleet sähköautouutuuksia myös parinkymmenen tuhannen euron hintaluokkaan. Pakkaa sekoittavat myös kiinalaiset uutuusautot, joita on myyty verraten edullisilla lähtöhinnoilla.

Kohtuuhintaisia sähköautoja odoteltaessa Suomen autokanta on jatkanut vanhenemistaan. Keskimäärin suomalaiset ajavat yli 10 vuotta vanhoilla autoilla, joiden arvo jää 5−7 tuhannen euron haarukkaan.

Vanhimmilla autoilla körötellään Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tuoreimmat autot löytyvät vastaavasti etelän suurista kaupungeista, joissa on paljon uusia työsuhdeautoja.

Autokannan uudistuminen vaatisi melkoista piristymistä uusien autojen kauppaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Vanheneva autokanta ei istu yhteen valtion päästövähennystavoitteiden kanssa. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

”Tulevaisuutta ei voi rakentaa nykyisten keskimäärin 7 tonnin arvoisten ja 13 vuotta vanhojen autojen varaan”, sanoi liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) joulun alla järjestetyssä Auto- ja liikennegaalassa.

Ranne muistutti, että autokannan uudistuminen vaatisi nykyisen noin 90 000 uuden auton sijaan 140 000 uuden auton rekisteröintiä vuodessa.

Ranteen mukaan valtio ei halua pakottaa auton käyttäjiä johonkin tiettyyn käyttövoimaan. Valtio on siis ainakin periaatteessa teknologianeutraali.

EU ei sitä kuitenkaan ole. Siltä suunnasta on tulossa uusien polttomoottoriautojen myyntikielto vuodesta 2035. Vielä tiukempaa linjaa vetää esimerkiksi Helsinki, joka pohtii polttomoottoriautoilla ajamisen kieltämistä alueellaan.

Vaikka noilla päätöksillä on pitkät aikajänteet, ennen pitkää ne alkavat näkyä autonostajien valinnoissa.

Oma lukunsa on teiden kunnon rapautuminen. Hallituksen tienpitoon lupaamat panostukset eivät välttämättä riitä edes korjausvelan hoitoon. Pääteiden ulkopuolella teiden kunto on paikoin hyvin heikko.