SKAL tyytyväinen nykyisissä nopeusrajoituksissa pysymiseen − tärkeintä parantaa tiestön kuntoa

Väylävirasto kertoi kesän alussa aikovansa laskea lukuisien teiden nopeusrajoituksia. Virasto perui hankkeen kesän lopulla, koska se herätti laajaa vastustusta.

Esityksessä nopeusrajoitusta olisi laskettu 100 kilometristä 80 kilometrin tuntinopeuteen noin 1 800 kilometrin matkalla. Se olisi koskenut etenkin pohjoisen harvaan asuttua aluetta ja etelässä Kouvolan ympäristöä.

Esitykseen tulleen 144 lausunnon ja heränneen kansalaiskeskustelun perusteella nopeuden alentamista ei pidetty oikeana ratkaisuna liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Esimerkiksi kuljetusyrityksiä edustava SKAL nosti etusijalle tiestön kunnon parantamisen.

Lopulta Väylävirasto päätti, ettei se anna kaavailtua uutta nopeusrajoitusohjetta.

”Väyläviraston päätös on ainoa oikea. Huomio tulee kiinnittää ennen kaikkea liikenneinfran kuntoon ja hyvään liikennesuunnitteluun”, sanoo edunvalvontajohtaja Ari Herrala SKALista.

SKAL pitää tiestön parantamistoimenpiteitä välttämättöminä liikenneturvallisuuden kannalta. Kaiken kaikkiaan tiestön kuntoon on kiinnitettävä huomiota ja rahoitusta kasvatettava.

SKAL katsoo, että tieverkon pitäisi yleisesti olla paremmassa kunnossa ja tasoltaan nykypäivän tarpeita vastaavalla tasolla. Liikenneturvallisuutta tulisi parantaa ensisijaisesti kunnostamalla liian kapeita, huonokuntoisia ja riskialttiita maanteitä. Samasta syystä ohituskaistoja, keskikaiteita ja muita kaistat erottavia rakenteita tulisi lisätä.

Herralan mukaan maanteille asetettujen nopeusrajoitusten tulee olla tienkäyttäjille perusteltuja ja hyväksyttäviä, ja että niitä myös noudatetaan.

SKAL edellyttää suunnitelmallista turvallisuusinvestointien tekemistä kohtuullisessa ajassa.

Pitkällä aikavälillä tiestön rahoitus tarvitsee miljardin euron tasokorotuksen. Siitä 300 miljoonaa euroa tarvitaan perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin.