Suomessa kolaroidaan turhan paljon – liikenteessä kuolee yli 200 ihmistä vuodessa

Euroopan unioni haluaa puolittaa liikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä. Suomen osalta tavoite näyttää karkaavan, sillä liikenteen turvallisuus paranee täällä turhan hitaasti.

Suomessa kuolee tieliikenteessä yli 200 ihmistä vuosittain. Onnettomuuksien määrä on vähentynyt tasaisesti, mutta vauhti on liian hidas EU:n asettamaan tavoitteeseen nähden.

Suomen verrokkeina voidaan käyttää muita Pohjoismaita. Niissä liikenneturvallisuus on selvästi paremmalla tolalla, mihin yksi syy on pitkäaikainen ja systemaattinen työ liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Liikenneturvallisuuden parantamisen keskiössä on autoilu. Liikenneturvan mukaan kaikista tieliikenteen uhreista lähes kuusi kymmenestä menehtyi henkilöautossa.

Suurin osa onnettomuuksista tapahtui taajamien ulkopuolella. Uhreista puolet menehtyi nokkakolareissa ja kolmannes ulosajoissa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilöautossa kuolleiden määrä on laskenut 15 prosentilla Loukkaantuneiden määrä on puolittunut vastaavana aikana.

Yksi syy hyvään kehitykseen on autojen parantuneessa turvatekniikassa.

Liikenneturvallisuuden suuriin parannuksiin kuuluu nopeusrajoitusten käyttöönotto ja turvavyöpakko, joka tuli voimaan uusien autojen etuistuimille vuonna 1971. Kummassakin asiassa tapahtuu edelleen lipsuntaa, mikä rumentaa tilastoja.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa henkilö- ja pakettiautossa olleista kolmannes ei käyttänyt turvavyötä vuonna 2020. Arvion mukaan turvavyö olisi pelastanut heistä lähes joka toisen.

Yksi murheenkryyni ovat rattijuopot. Viimeisen kolmen vuoden aikana rattijuopumustapauksissa on kuollut keskimäärin 47 ja loukkaantunut 430 henkilöä vuosittain. Tämä on kaikista tieliikenteessä menehtyneistä viidennes ja loukkaantuneista kymmenesosa.

Ongelma koskee lähinnä miehiä, joita onnettomuuksissa kuolleista oli neljä viidestä.

Liikenneonnettomuuksissa puhuttaessa ei voi sivuuttaa nuoria kuljettajia. Liikenneturvan mukaan nuorilla henkilöauton kuljettajilla on kaksinkertainen kuolemanriski.

Suomen Autokoululiitto ry:n mukaan kuljettajakoulutus on paras lääke vähentämään nuorten liikenneonnettomuuksia. Liiton mukaan Suomessa kuljettajakoulutuksessa on siirrytty pikakurssiin, jossa liikenneopettajalta on käytännössä poistettu parhaat opetuksen työkalut.

”Ajokokeessa parhaiten pärjäävät nuoret miehet, jotka ovat suurin riskiryhmä liikenteessä. Heikoimmin tutkinnossa pärjäävät turvallisuushakuiset kuljettajat, jotka eivät muutenkaan ota tietoisia riskejä liikenteessä”, sanoo varapuheenjohtaja Petri Piispanen Autokoululiitosta.

Piispasen mukaa kuljettajaopetusta on kehitettävä turvallisuusnäkökohdat huomioiden ja otettava mallia korkeamman liikenneturvallisuuden maista.

Samalla ajokortin hinnoittelun on pysyttävä järkevällä tasolla.

”Ajokorttiluokasta riippuen jopa puolet kustannuksista menevät viranomais- ja tutkintomaksuihin sekä veroihin. Tällä rahalla asiakkaan ajotaito tai ajotapa ei kehity yhtään”, muistuttaa Piispanen.