Tapio Rahja on entisöinyt entisajan voimanlähteet käyttökuntoon. Osalle on riittänyt pelkkä puhdistus, mutta rujoimmat raadot on entisöity täysin, hän kertoo. Kuva: Anne Anttila
Tapio Rahja tietää, kuinka vanhan koneen saa käymään – ”Yksinkertainen tekniikka antaa yllättävän paljon anteeksi”
Tapio Rahja on itseoppinut konemies ja ahkera keräilijä. Talleista löytyy 40 erilaista maa- ja venemoottoria. Vanhimmat ovat peräisin 1920-luvulta.TilaajalleKalajoki
Kalajokisen Tapio Rahjan kiinnostus maa- ja venemoottoreihin heräsi 1990-luvulla, kun hän löysi metsästä hylätyn maamoottorin. Kuva: Anne Anttila”Vanhat koneet on tehty aikoinaan niin hyvin ja yksinkertaisella tekniikalla, että pahimmatkin raadot saadaan yllättävän pienellä laitolla käyntikuntoon”, kertoo Kalajoen Rahjassa vaikuttava masinisti, Tapio Rahja, 67.
Satamassa elämäntyönsä tehnyt Tapio Rahja hankki ensimmäisen seniorimoottorinsa 1990-luvulla. Viimeisin hankinta sijoittuu vuoteen 2024.
”Kiinnostus moottoreihin heräsi jo varhaisnuoruudessa. Alkuajan innostuksen kohteita olivat luonnollisesti mopot ja moottoripyörät. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun löysin puun juurelle "unohdetun" maamoottorin, innostuin astetta järeämmästä kalustosta”, Rahja muistelee.
Kiinnostusta ruokki entisestään myös se, että hylätty maamoottori oli ajan patinaa lukuun ottamatta kohtalaisen hyvässä kunnossa.
”Tämä kertoo sen, että entisajan koneet on tehty kestämään. Tekniikka on sopivan yksinkertaista ja myöskään rautaa ei ole säästelty, sillä esimerkiksi viiden hevosvoiman moottori painaa parhaimmillaan 100 kiloa”, Rahja sanoo.
Masinisti Rahjalla on tällä hetkellä neljänkymmenen moottorin kokoelma, joista osa on vanhoja venemoottoreita.
”Suurinta roolia, yksinoman jo näkönsä puolesta, näyttelevät kuitenkin maamoottorit. Voimanpesiä löytyy moneen lähtöön, viisiheppasesta reiluun kymmeneen hevosvoimaan saakka. Jokaisella on ollut kuitenkin oma tärkeä käyttötarkoituksensa. Osa on pyörittänyt pärehöylää ja osa valjastettu puimakoneen voimanlähteeksi.”
Vanhimmat kokoelman moottorit ovat ylittäneet jo sadan vuoden rajapyykin. Kuva: Anne Anttila”Joskus riittää pelkkä puhdistaminen, sillä yksinkertainen tekniikka antaa yllättävän paljon anteeksi.”
Vanhimmat Rahjan tallin moottorit ovat ylittäneet jo sadan vuoden rajapyykin. Joukosta löytyy myös harvinaisuuksia, kuten vuosimallia 1921 oleva 2-sylinterinen ja kymmenen hevosvoiman Wickström-merkkinen venemoottori.
Samaa vuosikymmentä edustaa myös saman tehtaan maamoottori, joka osoittautui ladossa vietettyjen vuosikymmenten jälkeen kuitenkin toimivaksi peliksi.
”Joskus riittää pelkkä puhdistaminen, sillä yksinkertainen tekniikka antaa yllättävän paljon anteeksi. Toki mukaan on tarttunut myös muutamia metsälöydöksiä, jotka ovat vaatineet perusteellisempaa askartelua.”
Haasteellisimpia entisöitäviä ovat moottorit, jotka ovat maanneet vuosikymmeniä käyttämättöminä ja monessa tapauksessa vielä sään armoilla.
”Pusikoista pelastetut moottorit ovat yleensä jumissa ja myös yleisilme on hyvin rujo.”
”Tämän ikäluokan vehkeisiin ei löydy vaihtokampetta hyllytavarana, joten jokainen nippeli täytyy hakemalla hakea.”
Tapio Rahjalla on kotitilallaan neljänkymmenen maa- ja venemoottorin kokoelma. Kuva: Anne AnttilaPitkän kaavan mukaan tapahtuva entisöinti tuottaa Rahjan mukaan kuitenkin toivottua tulosta.
”Huonokuntoisen raadonkin saa herätettyä henkiin, kun on tietoa, taitoa ja viitseliäisyyttä pureutua moottorin syvimpään sielunmaailmaan. Usein tämä vaatii purkamista, kasaamista ja luovia toimintatapoja.”
Myös hyvällä varaosavarastolla on iso merkitys
”Tämän ikäluokan vehkeisiin ei löydy vaihtokampetta hyllytavarana, joten jokainen nippeli täytyy hakemalla hakea. Esimerkiksi rompetorit ovat masinistin aarreaittoja ja sieltä tulee kerättyä osia myös varastoon”, Rahja kertoo.
”Maamoottorit olivat aikoinaan tärkeitä työjuhtia, mutta investointina arvokas. Niinpä monilla kylillä perustettiin maamoottorin hankintaa ja huoltoa varten erillinen osuuskunta.”
Tapio Rahjan kokoelmasta löytyy myös eri vuosikymmeniltä peräisin olevia venemoottoreita. Osa on edelleen käyntikuntoisia. Kuva: Anne AnttilaVälillä entisöinnissä tarvitaan jopa rajatonta luovuutta.
”Maamoottorissa on myös osia, jotka aika saattaa syödä olemattomiin. Yksi näistä on pieni, mutta tärkeä vedenkierron siivilä. Tähän on turha laittaa isommin aikaa ja euroja, sillä koirankupista saa erinomaisen siivilän”, Rahja paljastaa hymyillen.
Hän on vuosikymmenten saatossa kerännyt kotiinsa mittavan yksityiskokoelman moottoreiden aatelistoa. Jokainen näistä yksilöistä kertoo oman tarinaansa konevoiman tarpeellisuudesta yhteiskunnan ylläpitäjänä.
Esimerkiksi ilman polttaraispuskista pelastettua maamoottori Olympiaa olisi vilja jäänyt puimatta, eikä puukaan olisi muuttunut päreiksi, seipäiksi tai laudoiksi.
”Maamoottorit olivat aikoinaan tärkeitä työjuhtia, mutta investointina arvokas. Niinpä monilla kylillä perustettiin maamoottorin hankintaa ja huoltoa varten erillinen osuuskunta. Näin maamoottorin hyödyistä pääsivät osalliseksi kaikki, taloudelliseen asemaan katsomatta”, Rahja muistuttaa.
Kesän 2025 perinnetapahtumia
2.-5.7. Okra-näyttely, Oripää
4.-6.7. Wanhan Woiman päivät, Oulainen
5.-6.7. Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttely, Punkalaidun
5.-6.7. Puhoksen Perinnepäivät, Kitee
6.7. Wanhat Koneet Vahojärvellä, Parkano
11.-12.7. Rompepäivät, Karijoki
19.7. Veteraanikonepäivä, Maalahti
20.7. Pistohiekan Rompe ja Konepäivä, Puumala
26.-27.7 Sirpistä Puimuriin, Isokyrö
1.-3.8. Wanhat Vehkeet, Nurmes
16.8. Masinistipäivä, Nivala
23.8. 3-tien Konepäivät, Parkano
23.-24.8. Tupaswillan Perinnepäivät, Laukaa
20.9. Syyskyntö, Maalahti
27.9. Hakoja, tonkkia ja veteraanikoneita, Liperi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
