Fordson Super Dexta muutamaa sukupolvea uudemman ja paljon suuremman suoraan alenevassa polvessa olevan nykytraktorin kanssa. Kuva: Heikki Vesanen
Sukutilan ylpeys jo vuodesta 1962 – Fordson Super Dexta korvasi hevosen
Vuonna 1962 Heikki Vesasen perheen elämässä tapahtui merkittävä muutos, kun heille hankittiin Fordson Super Dexta -traktori.Tilaajalle
Kuva: Heikki VesanenKoski Tl:ssä asuvan Heikki Vesasen elämässä merkityksellinen traktori on ollut Fordson Super Dexta.
Traktori on ostettu Vesasen tilalle uutena syksyllä 1962.
”Hinta oli silloin 725 000 markkaa, joka nykyrahassa vastaa noin 19 000 euroa”, Vesanen laskeskelee.
Oman aikansa tehotraktorissa moottorin iskutilavuus on 2,5 litraa, tehoa puolestaan löytyy 39,5 hevosvoimaa, ylpeä omistaja luettelee.
”Traktori on edelleen meillä, ja se on täydessä käyttökunnossa. Lähtee käymään kuin palmun alta, kuten sanonta kuuluu.”
Traktorin tuntimittariin on kertynyt tunteja noin 5 000, mutta Vesasen mukaan mittari ei ole enää kunnossa. Kokonaistuntimäärä on kuitenkin alle 10 000 tuntia.
Vesanen oli aikanaan 14-vuotias, kun Super Dexta ostettiin hänen kotitilalleen.
”Ikimuistoinen hetki oli, kun pääsin sitä ensimmäisen kerran kokeilemaan”, mies muistelee.
Tuohon aikaan melkein kaikilla naapuritiloilla oli jo traktori, ja Vesanen kertookin usein maininneen isälleen, että olisi aika hankkia traktori.
”Hevosten kanssa työskentely tuntui vanhanaikaiselta”, Vesanen sanoo.
Traktorin hankintaa vauhditti lopulta se, että puimakoneen pyörittämiseen käytetty maamoottori hajosi. Sitä usein tilalla korjaamassa ollut mies oli vinkannut Fordsoneita myyvälle liikkeelle, että menkää nyt myymään tuolle tilalle traktori.
Vesasen muistojen mukaan traktorin mukana ostettiin 2-siipiset Fiskarsin aurat. Muina työkoneina käytettiin aluksi hevosvetoisia laitteita. Puurunkoiset peräkärryt tehtiin itse, ja ne ovat edelleen käyttökunnossa.
Maa- ja metsätaloustöiden lisäksi traktori oli käyttökelpoinen kulkuneuvo, vaikka kaupassa käyntiin.
”Isä teki traktorin vetovarsiin kiinnitettävän lavan, jossa vaikkapa äitikin saattoi matkustaa suhteellisen turvallisesti”, Vesanen kertoo.
”Hevosten kanssa työskentely tuntui vanhanaikaiselta.” -Heikki Vesanen
Traktorilla ajaminen oli hevosten jälkeen pitkälti uuden opettelua, eikä kaikki aina onnistunut täydellisellä varmuudella.
”Kynnön opetteleminen oli haastavaa, ja varisinkin lopetusvaon tekeminen oli vaikeaa. Kun sain sen sitten kerran onnistumaan, piti sitä käydä usean kerran syksyn mittaan ihailemassa”, Vesanen muistelee ensimmäisiä traktoritöitään.
Juttu on osa MT:n Rakkain traktorini -sarjaa, jossa kerromme lukijoidemme tarinoita traktoreiden takaa.
- Osaston luetuimmat
