”Enimmillään täällä tulee olemaan töissä kymmenkunta kaivinkonetta, kuljetuskalustoa, kuorma-autoja ja dumppereita” – Kiteen Puhoksen teollisuusalue kehittyy vauhdilla

Kiteen kaupungin hallinnoiman EU-osarahoittaman Bioter-investointihankkeen bio- ja puuterminaalin rakentamistyöt alkoivat maansiirtotöillä. Terminaali rakennetaan kuuden hehtaarin tontille Puhoksen teollisuus- ja satama-alueelle. Ensimmäisen vaiheen maanleikkaustöissä alueen maapohjaa alennetaan useilla metreillä.

”Maapohjan leikkauksessa maata poistetaan 160 000 kuutiota eli lähemmäs 15 000 kuormaa. Maa ajetaan käytettäväksi terminaalin oheen sijoittuvan aurinkovoimalakentän sekä satama-alueelle tulevien 10 teollisuustontin rakentamisessa”, kaupungin kuntatekniikan päällikkö Mika Niskanen kertoo.

Maapohjaa joudutaan alentamaan satamaan rakennettavan rautatien pistoraiteen takia. Toimenpiteellä turvataan raskaassa lastissa kulkevien rahtijunien esteetön kulku jatkossa. Kaksiraiteinen rata mahdollistaa sisämaan tavaraliikenteen ja vesitieliikenteen yhdistämisen.

Samassa yhteydessä Teollisuustie kunnostetaan ja valaistus rakennetaan.

”Kunnallistekniikka rakennetaan valmiiksi alueelle tulevien toimijoiden oman rakentamisen helpottamiseksi.”

Bioterminaalin rakentamisella pyritään vastaamaan metsäteollisuuden raakapuun hankinnan ja kuljetusten lisääntyneeseen vesikuljetustarpeeseen Saimaalla.

Maanrakennustöiden pääurakoitsija on Savon Kuljetus oy. Rakentaminen työllistää useita aliurakoitsijoita.

”Enimmillään täällä tulee olemaan töissä kymmenkunta kaivinkonetta ja lisäksi kuljetuskalustoa, kuorma-autoja ja dumppereita. Näin saadaan maanrakennustöiden tekijöille töitä”, työpäällikkö Aki Juutinen sanoo.

Maanleikkauksen jälkeen alueelle ajetaan rakennekerrokset ja töitä jatketaan keskeyttämättä läpi talven, koska tietyt urakka-alueet täytyy tehdä valmiiksi laivauskauden ulkopuolella. Terminaalialueen on määrä valmistua toukokuussa 2026.

Terminaalialueella voidaan käsitellä, välivarastoida, jatkojalostaa ja toimittaa raaka- ja energiapuuta, kierrätyspuuta ja ‑materiaaleja, haketta sekä kasvualustamateriaaleja.

Bioterminaalin ja raiteiston rakentaminen sekä Teollisuustien kunnostaminen avaavat uusia mahdollisuuksia hyödyntää myös vesistökuljetuksia. Kuva: Ilpo Paananen

Bioterminaali- ja satama-alueen kehittämishankkeet nostavat Puhoksen teollisuusalueen kehittämisen Pohjois-Karjalan kaikkien aikojen suurimmaksi yksittäiseksi EU-osarahoittamaksi kehittämis- ja investointihankkeeksi, jonka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myöntänyt.

Bioterminaalin investointihankkeen tukena toimii Kestävien ja innovatiivisten ratkaisuiden kehittäminen- hanke, jossa kehitetään bioterminaalin toimintaa ja rakennetaan alueelle brändi sekä selvitetään älykkään infran mahdollisuuksia. Investointihankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa ja siitä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämän Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) ‑investointituen osuus on runsaat 3,8 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeen tuki on 80 prosenttia ja kustannusarvio 277 521 euroa.

”Yritykset voivat vuokrata teollisuustontteja tai lunastaa omakseen. Bioterminaalialue toimii vuokrausperiaatteella, ja on kaikille yrityksille avoin. Kiinnostusta on ollut logistiikkaan ja varastointiin liittyen sekä bio- ja kierrätysmateriaalien jatkojalostukseen”, projektipäällikkö Birgitta Väisänen kertoo.

Maanleikkauksessa nousevat kivet murskataan käytettäväksi murskeena. Kuva: Ilpo Paananen

Investointien arvioidaan synnyttävän 10 uuden työpaikan lisäksi välillisesti 30 työpaikkaa ja vahvistavan alueen yritysten kansainvälistä liiketoimintaa.

Lisäalueiden suunnittelu on jo osaksi käynnissä ja laajempi logistiikka- ja operointialueiden suunnittelu alkaa ensivuoden alusta.

”Kun suunnitelmat ovat valmiina, on helpompi etsiä rahoitusta investointeihin ja kaupungin suunnitella investointiohjelmaansa tuleville vuosille”, Väisänen huomioi.

Kitee on aktiivisesti mukana myös Lappeenrannan kaupungin koordinoimassa Logistiikan Vuoksi -hankkeessa. Sen tavoitteena on Vuoksen vesistöalueen rahtiliikenteen kustannustehokas kehittäminen.