Suomi pärjäisi pelkällä bioenergialla kuukausikaupalla – EU:ssa keskiarvo on vain 48 päivää

Suomessa vietettiin tänä vuonna bioenergiapäivää 22. elokuuta. Se tarkoittaa sitä, että tuosta päivästä eteenpäin energian kysyntään voitaisiin vastata pelkällä bioenergialla vuoden loppuun asti.

EU-maiden keskiarvolla laskettu bioenergiapäivä on vasta tulossa 11. marraskuuta. Jäsenmaiden välillä on suuria eroja. EU-maista Suomen edellä on ainoastaan Latvia, ja sekin vain noin viikon erolla. Lyhyimmän aikaa bioenergian varassa pärjäisi Malta, vain vaivaiset 12 päivää.

Euroopan bioenergiapäivän on lanseerannut kauppajärjestö Bioenergy Europe, joka haluaa korostaa bioenergian roolin tärkeyttä EU:n päästötavoitteiden saavuttamisessa.

Ukrainan sodan syttyminen on muuttanut nopeasti EU-alueen energiasektoria ja vauhdittanut vihreää siirtymää.

Edellisellä kaudella EU:ssa käytiin tiukkaa vääntöä puun poltosta ja uusiutuvuudesta. Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty suhtautuu heinäkuussa alkaneeseen uuteen kauteen varovaisen toiveikkaasti.

”Omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja energian hinnan näkökulmat voisivat puoltaa positiivisempaa suhtautumista bioenergiaan. Ei se voi olla ainakaan yhtä huonoa kuin viime kaudella”, hän toteaa.

Kaikesta EU:ssa kulutetusta energiasta 23 prosenttia oli vuonna 2022 uusiutuvaa. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on vähintään 42,5 prosentin ja mielellään 45 prosentin osuus. Käytännössä uusiutuvien osuuden pitäisi siis lähes kaksinkertaistua alle kymmenessä vuodessa.

”On aivan selvää, että tavoitteisiin ei päästä, jos bioenergiaan ei suhtauduta myönteisesti”, Tuohiniitty sanoo.

Bioenergia on edelleen suurin uusiutuvan energian lähde EU:ssa. Viime vuonna sen osuus oli 56 prosenttia.

Bioenergiaksi lasketaan puupolttoaineet, muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet, biokaasu ja kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavat osat. Uusiutuvaa energiaa on bioenergian lisäksi muun muassa vesivoima, tuulivoima, aurinkoenergia ja maalämpö.

EU-maista eniten uusiutuvaa energiaa käyttää Ruotsi, jossa sen osuus oli 66 prosenttia vuonna 2022. Toisena on Suomi 48 prosentin ja kolmantena Latvia reilun 43 prosentin osuudella. Suomi tavoittelee vähintään 51 prosentin uusiutuvan energian osuutta vuonna 2030.

Bioenergian osuus oli noin kolmanneksen kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta ja kolme neljäsosaa uusiutuvasta energiasta vuonna 2022.

Tällä hetkellä vajaat 70 prosenttia EU:n käyttämästä bioenergiasta on peräisin EU-alueen puusta. Tuohiniitty ei usko osuuden enää kasvavan, jos ei puuta tuoda muualta.

”Metsäperäinen bioenergia on ollut EU:n puristuksessa monesta syystä. Bioenergian määrä voisi tutkijoiden mukaan tuplaantua tai jopa triplaantua nykyisestä, mutta isoin osa kasvusta olisi jotain muuta kuin metsäperäistä.”

Euroopan komissio on arvioinut maatalousperäisen bioenergian käytön kasvavan merkittävästi jo 2030-luvulla EU:ssa.

Yhtenä metsä- ja maatalousperäisen energian väliin putoavana esimerkkinä Tuohiniitty mainitsee Etelä-Euroopan oliivi- ja muut puuviljelmät.

”Oliiviviljelmien leikkaustähteistä ja pusikoituvan maatalousmaan raivaamisesta saataisiin paljon energiaa ja samalla ehkäistäisiin tulipaloja. Se voisi myös muuttaa tasapainoa keskustelussa, jossa lähinnä Pohjoismaat ovat puoltaneet metsäenergiaa”, Tuohiniitty pohtii.

Eritoten EU:n sähkön tuotannossa uusiutuva energia on yleistynyt vauhdilla. Eurostatin mukaan uusiutuvalla energialla tuotettiin noin 45 prosenttia koko EU:n sähköstä vuonna 2023. Osuus kasvoi 12,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön osuus tippui samana aikana noin viidenneksellä. Viime vuonna alle kolmannes EU:n sähköstä tuotettiin enää fossiilisilla polttoaineilla. Etenkin maakaasun ja hiilen kulutus on laskenut EU-alueella nopeasti vain muutamassa vuodessa.

Tuohiniitty uskoo vihreän siirtymän avaavan markkinaraon monille suomalaisfirmoille.

Suomi on hänen mukaansa Euroopan kärkimaita etenkin biokaasun ja biohiilen tuotantoon liittyvässä teknologiassa. Tuohiniitty kannustaa laitetoimittajia lähtemään rohkeasti kansainvälisille markkinoille myös hiilen poistoon ja varastointiin liittyvässä teknologiassa.

”Arvioni mukaan etenkin pienemmille, biomassasta lämpöä, sähköä, biohiiltä, metaania ja vetyä tuottaville monituotelaitoksille on Euroopassa kysyntää.”