Kunnon tšekin tapaan Patrik Mlynář on vannoutunut jääkiekkofani. Kuva: Hana Connor
Tšekki ei selviä energiasavotastaan ilman puubiomassaa − EU:n sääntelyhaluissa nähdään merkkejä ”paluusta neuvostoaikaan”
Päätösvalta halutaan pitää omissa käsissä. Metsänomistaja antaisi hinnan määrätä.TilaajallePraha
Tšekin maatalousministeriön metsäosaston johtaja Patrik Mlynář haluaisi, että EU:n jäsenmaat saisivat itse päättää, mitä puuta mihinkin tarkoitukseen käytetään. Kuva: Hana ConnorTšekin tasavallan energiantuotannosta yli puolet perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, ennen muuta rusko- ja kivihiileen. Hiilen käyttö pyritään ajamaan alas viimeistään 2040 nostamalla ydinvoiman osuutta merkittävästi nykyisestä vajaasta 40 prosentista.
Pelkkä ydinvoiman lisääminen ei kuitenkaan riitä.
”Myös biomassaa tarvitaan”, Tšekin maatalousministeriön metsäosaston johtaja Patrik Mlynář tähdentää MT:lle työhuoneessaan Prahassa.
Merkittävän osa tuosta biomassasta on tarkoitus ottaa metsistä. Tšekin pinta-alasta reilu kolmannes, noin 2,6 miljoonaa hehtaaria, on metsää. Uusiutuvien osuus maan energiapaletista on vain noin kuusi prosenttia ja reilu puolet siitä biomassaa.
”Ilman metsäbiomassaa meidän on vaikea saavuttaa uusiutuvien energialähteiden käytölle asetettuja tavoitteita”, Mlynář sanoo.
Viime viikolla EU:n jäsenmaiden, parlamentin ja komission sopu uusiutuvan energian direktiivistä nostaa vuoden 2030 keskimääräisen tavoitteen uusiutuvien energialähteiden osuudesta 42,5 prosenttiin. Tšekille direktiivi on metsäbiomassan kannalta pelättyä parempi.
Periaatteessa primäärisen metsäbiomassan käyttöä ei rajoiteta. Puuenergia luokitellaan uusiutuvaksi. Yksityiskohdat ovat kuitenkin ongelmallisia.
Teollisuuskäyttöön sopivan puun käyttämistä energiana ei kuitenkaan voi laskea uusiutuvan energian tavoitteisiin. Saha- ja vaneritukkien, kuitupuun, kantojen ja juurien käyttäminen energiaksi johtaa energialaitosten investointitukien loppumiseen.
”Päätösvalta siitä, mitä puun osia saa käyttää mihinkin, pitäisi jättää jäsenmaille”, Mlynář vaatii.
Direktiivin yksityiskohtiin sisältyvät rajoitukset perustuvat kaskadiperiaatteeseen eli siihen, että puuta käytetään korkeimman käyttöasteen mukaan.
Tšekin suurimpiin yksityisiin metsänomistajiin kuuluva Constantin Kinský vieroksuu tätä periaatetta.
”Sehän tarkoittaa, että palataan takaisin neuvotoaikaan ja säädellään kaikkea”, hän tuhahtaa MT:n haastattelussa ja sanoo, että periaate palvelee teollisuuden intressejä.
”Paperiteollisuus ei halua käydä hintakilpailua biomassaa tuottavan teollisuuden kanssa”, Kinský sanoo.
Hänen mielestään puun hinta ja käyttö, eli se mitä poltetaan tai mistä tehdään sellua, ohjautuu ilman sääntelyä oikein, kun hiilellä on riittävän korkea hinta.
”Meidän pitää pästä tilanteeseen, jossa metsien sitoma hiili on tasapainossa puun ja maan käytöstä vapautuvan hiilen kanssa”, Kinský tähdentää.
”Syntiä tekevien pitää maksaa ja niiden, jotka edistävät oikeaa asiaa pitää olla maksun saajia”, hän yksinkertaistaa.
Tšekille se, että uusiutuvan energian direktiivin rajoitukset eivät koske teollisuuden sivuvirtoja, on laiha lohtu. Maalla on omiin raaka-ainevarantoihin nähden vähän korkean jalostusasteen metsäteollisuutta. Noin puolet puusta menee jalostamattomana vientiin.
Sahojen sivuvirroista puubiomassaa tulee, mutta ei tarpeeksi. Pääasiassa vientiin meneviä pellettejä Tšekissä, toisin kuin esimerkiksi Suomessa, tehdään paljon sahoilta tulevan purun lisäksi myös kuitupuusta.
Ranska yritti ydinvoimaa käyttävien maiden johtotähtenä turhaan saada ydinvoimalla tuotetun vedyn mukaan uusiutuvan energian tavoitteisiin.
Viime viikolla sovitussa direktiivissä se sallitaan vain rajoitetusti ja ennen muuta niille maille, joilla on jo valmiiksi paljon uusiutuvaa energiaa. Käytännössä tämä on laiha tai pikemminkin olematon lohtu ydinvoimaan tukeutuville Tšekille ja Ranskalle.
Tšekin maatalousministeriön korkeimman metsävirkamiehen mukaan maan metsätalousammattilaiset suhtautuvat ylipäätään kriittisesti EU:n metsäpolitiikkaan.
”Päätöksenteko ja sen perusteet evät ole riittävän läpinäkyviä. Tietoa lakien seurauksista ja vaikutuksista tulee liian vähän tai tieto on ristiriitaista”, Patrik Mlynář arvostelee.
Tšekki ei ole Suomen kaltainen suuri metsätalousmaa. Sen osuus EU:n raakapuutuotannosta on 6,4 prosenttia ja vuotuinen hakkuumäärä 16-18 miljoonaa kuutiota.
”Siksi EU:n metsäpolitiikasta ei käydä mitään suurta julkista keskustelua”, Mlynář tähdentää.
Hänen mielestään päätösten aiheuttamat kustannukset ovat EU:n metsäpolitiikan suurin ongelma. NiihinTšekin metsätaloudessa suhtaudutaan kaikkein kriittisimmin.
”Kustannukset nousevat meidän omien selvitystemme mukaan niin korkeiksi, että päätösten toimeenpaneminen on erittäin vaikeaa.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
