Mikko Tervonen valvoo sekoitetun massan tasausta tien pintaan. Kuva: Mikko NikkinenRautjärviYli 150-metrisen konekaravaanin päätähti painaa 56 tonnia – Uusi asfalttipinta syntyy Suomessa pääosin vanhasta tieaineksesta
Etelä-Karjalassa tehtiin heinäkuussa 42 kilometriä uutta pintaa valtatie 6:lle. Työmaa oli poikkeuksellisen pitkä.TilaajalleLämpö tuntuu viileänä päivänä mukavasti jaloilla, kun kuumennusyhdistelmä, tutummin grilli, lipuu hitaasti tietä eteenpäin. Nopeus on noin 5-8 metriä minuutissa.
Koneisto lämmittää asfalttitien pintaa nestekaasun avulla. Tavoitteena on saavuttaa noin 110-120 celsiusasteen lämpötila neljän sentin syvyyteen asti. Tähän päästään ajamalla tietä kolmella nestekaasukuumentimella peräkkäin. Niiden taakse jäävää asfalttia pystyy helposti raaputtamaan vaikka kengän kärjellä.
Grilliletkaa seuraa iso kuljetusauto, joka valuttaa hitaasti uutta asfalttiainesta. Sen osuus on noin 25 prosenttia valmistettavasta pinnasta, loput saadaan irti vanhasta tiestä.
Nestekaasugrillit pehmentävät vanhan asfaltin vähintään neljän sentin paksuudelta. Tien pinnasta nousee höyryä, ja lisäksi pöly ja muut tien pinnan epäpuhtaudet aiheuttavat savua. Kuva: Mikko NikkinenUutta massaa kuljettavan lava-auton perässä tulee sekoitustietyömaiden päätähti, remikseri, joka ensin jyrsii vanhan pinnan pois neljän sentin paksuudelta. Sitten se nimensä mukaisesti miksaa, eli sekoittaa uuden ja vanhan aineksen ja tasoittaa massan tien pintaan. Koneen perästä löytyvät vielä täry ja tamppari esitiivistystä varten.
Massiivinen miksauskone painaa noin 56 tonnia. Se on jo melko vanha, mutta hyvin huollettu. Uusia vastaavia tuskin juuri valmistetaan, koska kokonaan uuden asfaltin teko on niin selvästi yleisempää maailmalla, kertoo projektipäällikkö Miska Hänninen Peab Asfaltista. Yritys on Suomen suurin asfaltoija.
Nestekaasulla kuumennettu tien pinta on niin pehmeää, että sitä voi raaputtaa turvakengällä. Kuva: Mikko NikkinenTyön viimeistelevät tasaiseksi jyrät. Niistä isoimmat painavat 11 000 tonnia. Tasoitusvoimaa lisää täristys. Koko alan ja myös reunojen tasoituksen jälkeen odotellaan vähintään tunti ennen kuin tie avataan liikenteelle.
Kuumalla säällä odotus voi venyä jopa 3-4 tuntiin ennen kuin pinta on tarpeeksi jäähtynyt, eikä enää kärsi isommankaan kulkupelin liikkumisesta.
”Helteellä työmaa herkästi pitenee. Tuulinen, ei kovin lämmin sää on optimaalinen päällystyskeli. Silloin valmista pintaa syntyy noin viisi kilometriä päivässä”, Hänninen toteaa.
Uusi tien pinta tasoitetaan lopuksi jyrillä. Kuva: Mikko Nikkinen”Joskus on tehty asfalttia pakkasellakin, mutta sen kyllä huomaa nestekaasun kulutuksessa.”
Pienellä sateellakin päällystys onnistuu, sillä grillin puhallin tuulettaa irtoveden pois, mutta kovemmalla sateella on pidettävä taukoa, joskus jopa päiviä.
Isojen koneiden lisäksi asfalttikaravaaniin kuuluu muun muassa kuormaaja, saattoautoja, huoltoauto ja vesikärry, joka kuljettaa jyrille vettä, jota ne suihkuttavat työn ohessa, jotta tuore pinta ei tartu niihin kiinni.
Bitumin hajuun tottuu helposti, mutta töiden jälkeen moni kaipaa saunaa, kertovat Miska Hänninen ja Arto Heikkinen. Kuva: Mikko NikkinenAsfaltti uusittiin Kuutostiellä Etelä-Karjalassa urautumisen vuoksi. ”Se on yleisin syy”, Peab Asflatin levitystoiminnanjohtaja Arto Heikkinen kertoo.
Levitystöissä Peabilla on kauden aikana keskimäärin noin 450 työntekijää ympäri maata etelästä pohjoiseen. Lisäksi suomalaisia työskentelee muun muassa Virossa, Norjassa sekä Tanskassa. Kotimaan urakat hoidetaan noin 50 erikokoisen työporukan voimin.
”Tuulinen, ei kovin lämmin sää on optimaalinen päällystyskeli. Silloin valmista pintaa syntyy noin viisi kilometriä päivässä.”
Väki majoittuu joko hotelleissa tai etenkin pohjoisessa kesäaikaan hiljaisten hiihtokeskusten mökeissä.
”Mökit ovat omasta mielestä parhaita, kun saa tehdä itse ruokaa ja vaikka bitumin hajuun tottuu, niin saunaa väki kaipaa päivän jälkeen”, Hänninen kertoo.
Suurilla miksereillä ei mennä pienille kaupunkityömaille, vaan niissä levitetään uutta massaa pienemmällä kalustolla.
Levitystoiminnan johtaja Arto Heikkinen (vas.) ja projektipäällikkö Miska Hänninen kertovat, että työturvallisuus alalla on parantunut saattoautojen yleistymisen myötä. Kuva: Mikko NikkinenAsfalttia tehdään pääasiassa neljänä päivänä viikossa aamusta iltaan. Kolmipäiväisen viikonlopun aikana kauempaakin tulevat reissutyöläiset ehtivät käymään kunnolla kotona. Ensimmäiset remix-urakat alkavat yleensä toukokuun alussa ja päättyvät syyskuun loppupuolella.
Talvella osa työporukasta on lomautettuna, ja osa huoltaa koneita.
”On iso vahvuus tuntea oma kone niin, että sitä pystyy tarvittaessa korjaamaan kesällä tien päälläkin”, Hänninen toteaa.
Korjaustaitojen lisäksi moni tarvitsee työhön yhdistelmän ajokorttia, jotta isojen koneiden siirto työmailta toiselle onnistuu.
Pinnoitustyömaa ulottuu noin 200 metrien alueelle kerrallaan. Kuva: Mikko NikkinenPeabilla työskentelee Hännisen mukaan hyvin sitoutunutta väkeä. Työurat ovat osalla jopa yli 40 vuotta pitkiä.
Hänninen itse aloitti liikenteen ohjauksessa runsaat 20 vuotta sitten. Armeijan käytyään hän siirtyi grillin kuljettajaksi, ja sittemmin ammattikorkeakoulun jälkeen projektien vetovastuuseen.
Kuumalla säällä uuden pinnan jäähtyminen voi kestää 3-4 tuntia. Kuva: Mikko Nikkinen”Tyypillinen reitti on aloittaa liikenteen ohjauksesta. Siitä voi sijaistuksien kautta päästä kokeilemaan ja harjoittelemaan jonkin koneen kuljettamista.”
Alalle kaivattaisiin Hännisen mukaan lisää nuoria. Mikäli kiinnostusta on, kouluttautuminen esimerkiksi maanrakennusalalle on hyvä väylä oppia koneiden käyttöä.
”Erikoiskalustoon koulutetaan sitten kyllä, rohkeasti kannattaa kysellä, jos ala kiinnostaa.”
Tien pinnasta rouhittuun materiaaliin sekoitetaan noin 25 prosenttia uutta asfalttimassaa. Kuva: Mikko NikkinenArto Heikkinen on tullut alalle 1980-luvun lopulla. Silloin remikserit alkoivat laman ja säästöjen myötä yleistyä.
”Kierrätys on lisääntynyt merkittävästi. Tilaajat ovat tosi valveutuneita nykyään, ja tietysti osin kierrätetty pinnoitus on edullisempi kuin kokonaan uusi laatta.”
”On iso vahvuus tuntea oma kone niin, että sitä pystyy tarvittaessa korjaamaan kesällä tien päälläkin.”
Polttoaineena isot koneet käyttävät moottoripolttoöljyä. ”Työkoneiden sähköistymisestä puhutaan paljon, mutta ei akkukapasiteetti vielä riitä. Ja missä koneita kesken päivän ladattaisiin”, Heikkinen pohtii.
”Suurimmat säästöt tulevat kierrätysmateriaalin käytöstä.”
Sää vaikuttaa urakan etenemiseen. Kovalla sateella on pidettävä taukoa. Kuva: Mikko NikkinenTyömaan turvallisuuteen liittyen paras uudistus Heikkisen uran aikana on ollut saattoautojen yleistyminen vilkasliikenteisillä teillä noin kymmenen vuotta sitten. ”Ne kuljettavat letkan työmaan ohi rauhallisesti.”
”Valtiolle tehtiin pari vuotta sitten vielä noin 4000 kilometriä uutta pintaa vuodessa. Tänä vuonna tavoite on noin 2300 kilometriä.”
Työmaista ilmoitetaan aina etukäteen hätäkeskukseen ja esimerkiksi kiireisen ambulanssin tai paloauton kulku voidaan usein mahdollistaa sujuvasti, jos siitä saadaan tieto hieman etukäteen.
Urakoita suunnitellessa otetaan huomioon myös suurimmat kesätapahtumat ja esimerkiksi koulujen lähellä sijaitsevat työmaat hoidetaan koululaisten lomien aikana.
Yli 40 kilometrin päällystystyömaa Etelä-Karjalassa oli poikkeuksellisen pitkä. Kuva: Mikko NikkinenKuluva vuosi on työmaiden määrässä mitattuna hiljaisempi kuin kaksi edeltävää, kertoo Heikkinen.
”Valtiolle tehtiin pari vuotta sitten vielä noin 4000 kilometriä uutta pintaa vuodessa. Tänä vuonna tavoite on noin 2300 kilometriä.”
Syy on selvä, rahaa ei ole.
”Tilanne on harmillinen, koska korjaustarvetta kyllä on, ja rakentamisessakin on hiljaista. Aloilla on paljon samaa työvoimaa, joten sen puolesta nyt olisi kapasiteettia.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
