Pienvesivoimaa rakennetaan vaikka patojen purku on nyt muotia − Jarmo Säämänen pitää yllä vuosituhantista perinnettä

Tampereella satakunta vuotta sitten valetun francis-turbiinin murtuneiden siipien paikalle on hitsattu uutta kiiltävää terästä.

”Tämä on neljän metrin putouskorkeudelle suunniteltu Tampellan C-sarjan turbiini 1920-luvulta. Teho on 200 kilowattia,” pienvesivoimaloita Rautalammilla rakentava ja korjaava metallimies Jarmo Säämänen sanoo.

Pienvoimalantekijöiden joukko ei ole suuren suuri. Alalla toimivat yrittäjät voi laskea yhden käden sormin.

Säämäsen korjaaman pienvesivoimalan turbiini palaa pian taas koskeensa jauhamaan sähköä, kuten se on tehnyt jo yli sata vuotta. Aivan viime vuosina suhtautuminen pienvesivoimaan on kiristynyt.

Vesivoimalaitosten patoja on purettu 2020-luvulla kiihtyvään tahtiin, vaikka hallituksen puoliväliriihessä tehtiin vesivoiman merkitystä korostavia kirjauksia erityisesti energian toimitusvarmuuden nimissä.

Energiateollisuuden mukaan Suomessa toimii 220 kanta- tai jakeluverkkoon kytkettyä pienvesivoimalaa eli alle 10 megawatin yksikköä. Niiden lisäksi löytyy runsas määrä yksityisessä omistuksessa olevia omakäyttölaitoksia.

Aikana, jolloin sähkön hinta voi keskellä kesää hypähtää jopa 30 senttiin kilowattitunnilta, pienvesivoima tuo omalla vähäisellä osallaan vakautta sähkömarkkinaan.

”Vaikka niiden teho on pieni, niillä voi olla iso merkitys paikallisesti huolto- ja toimitusvarmuuden osalta kriittisen infran sähköntuotannossa”, sähköntuotannon asiantuntija Marja Rankila Energiateollisuudesta sanoo.

Vesienergian varaan aikanaan syntyneen Haapakosken ruukin läpi virtaavan joen energiaa otetaan yhä talteen Tampellan 1963 valmistamalla 120 kW kaplan-turbiinilla, joka aikanaan jauhoi sähköä meijereille Sotkamossa. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomen uusiutuvasta energiasta vesivoimaa on kolmannes.

Vesivoimarakentamisen hiipuminen alkoi 1960-luvulla, pian sen jälkeen, kun sota-aikojen jälleenrakennukselle keskeinen Pohjois-Suomen isojen jokien valjastaminen loppui.

Myös tekniikka muuttui, ja viimeiset suuret koneistot olivat laivanpotkuria muistuttavia Kaplan-turbiineja.

”Viimeinen francis-turbiini valettiin Tampereella 1948 ja se meni sotakorvauksena Neuvostoliittoon”.

2000-luvun alkuvuosien jälkeen Suomessa ei ole tehty teollisesti enää vesivoimaloita, eikä alan korkeinta koulutusta anneta. Silti maassa toimii jokunen pienvesivoimaloita rakentava yrittäjä, joista yksi on Säämäsen Rautalammilla toimiva Saahkarin kone.

Vanhojen turbiinien kunnostuksen ohella yritys valmistaa myös uusia voimaloita. Useimmiten voimala on niin sanottu potkuriputkiturbiini, jossa vesi pyörittää putkeen sijoitettua potkuria.

Rakenteen etu on yksinkertaisuus ja helppo huollettavuus. Yksikkö voidaan akseloida vaaka-, pysty- tai vinoasentoon, mikä helpottaa sovittamista olemassa oleviin patorakennelmiin.

Säämänen on rakentanut noin 40 pienvesivoimalaa, joiden koot ovat vaihdelleet 1,5 kilowatista aina 130 kilowattiin. Teoriapohjan voimaloiden rakentamiseen Säämänen on saanut jo edesmenneeltä Tampellan voimalaitosinsinööriltä, ja työ on opettanut loput.

Hieman yllättäen viisi Säämäsen pajassa syntynyttä pienvesivoimalaa on päätynyt Kaakkois-Aasiaan Myanmariin asti.

”Kyseessä oli viiden kilowatin voimalasarja, jonka Japanin hallituksen valtuutuksella toiminut ostaja hankki. Voimalat olivat osa kehitysyhteistyötä, johon Japani on osana toisen maailmansodan rauhansopimusta sitoutunut”.

Japanilainen ostajainsinööri vieraili kahdesti Suomessa ja Säämänen kävi itse kasaamassa koneet Japanissa. Säämäsen valmistamien voimaloiden keskimääräinen koko on 20 kilowattia.

”Karkeasti voi sanoa, että yhden kilowatin hinta on noin 2 500 euroa. Jokainen voimala on oma yksilönsä, jonka suunnittelu lähtee liikkeelle joen virtaamasta, putouskorkeudesta ja asiakkaan tarpeesta”.

Uuden pienvesivoimalan lupaprosessi on raskas ja voi kestää vuosia. Toteutuessaan investointi voi olla kannattava.

”Olen laskenut, että 20 kilowatin voimala on maksanut itsensä 6–8 vuodessa. Sen jälkeen se jauhaa sähköä hyvinkin 50 vuotta”, Säämänen sanoo.