Traktori auraa tiet yhä useammin – yrittäjä: ”Traktoriaurauksesta maksetaan vähemmän kuin kuorma-autolla tehdystä”

Traktoreiden ajonopeuksien kasvu ja monipuolisuus ovat tehneet niistä kilpailukykyisiä alemman kunnossapitoluokan teiden aurauksessa. Tämä suuntaus on havaittu auravalmistajan myyntiluvuissa.

”Traktoreiden osuus näiden kakkos- ja kolmosluokkaan kuuluvien teiden aurauksessa on kasvanut voimakkaasti ja yhä enemmän valmistamistamme auroista menee traktoreihin”, Jyväskylässä toimivan auravalmistaja Arctic Machinen toimitusjohtaja Janne Mäkipää sanoo.

Tienpidon hierarkiassa kakkoshoitoluokkaan kuuluvia teitä on Suomessa 15 000 kilometriä ja kolmosluokan teitä 37 000 kilometriä.

Yhteensä näiden teiden pituus on siis kaksinkertainen ylimpien hoitoluokkien teihin verrattuna. Niiden auraus tapahtuu lähes poikkeuksetta kuorma-autoilla.

Tielläliikkujan kannalta hoitoluokkien välinen ero näkyy talvisin ennen muuta siinä, kuinka paljon lunta saa enimmillään karttua tielle.

Väyläviraston teiden talvihoitoa koskevan laatuohjeen mukaan kakkosluokan tiellä lunta saa sateen aikana olla kahdeksan senttiä ja kolmosluokan tiellä 10 senttiä. Ykkösluokkaan kuuluvilla teillä määrät ovat pienemmät.

Kuorma-autojen eteen suunnitellut vinoaurat toimivat Mäkipään mukaan varsin hyvin myös tieliikennetraktoreiden saavuttamilla 60:n ja 50:n kilometrin ajonopeuksilla, eli lumi lentää niillä riittävän korkealle ja kauas.

Pääteillä kuorma-autojen aurausnopeus ei ole juurikaan suurempi, vaan yleensä aura-autot liikkuvat 60 kilometrin tuntinopeutta ja vain harvoin päästään hyödyntämään 80 kilometrin aurausnopeutta.

Suomen päätieverkolla aurausnopeudet ovat huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, missä aura-autot ajavat Mäkipään mukaan tyypillisesti noin 30 kilometrin tuntinopeudella.

Väyläviraston laatukriteerien mukaan jo 40 kilometrin tuntinopeudella ja 1000 kilon painoisella vinoetuauralla traktoriauraus tuottaa hyväksyttävän aurausjäljen, kun traktorissa on neliveto ja tehoa vähintään 150 hevosvoimaa.

Suomalaisista merkittävistä auravalmistajista eli Pajakulmasta, Arctic Machinesta ja Vuometista erityisesti viimeksi mainittu on erikoistunut traktoriauroihin.

Traktoriaurauksen suosion lisääntymiseen vaikuttaa myös tapa, jolla Väylävirasto ja talvikunnossapidon urakoiden kilpailuttamisesta vastaavat ely-keskukset pisteyttävät urakkatarjoukset ajoneuvojen päästöluokkien mukaan.

Maansiirtoyrittäjä Anssi Niemen mukaan traktori on vahvoilla taajama-aurauksessa, missä sama kone voi hoitaa aurauksen ajoradalla ja pyöräteillä. Kuva: Petteri Kivimäki

Nykyiset tieliikennetraktorit täyttävät päästönormit paremmin kuin vanhempi kuorma-autokalusto. Traktorilla auraavan yrittäjän kokemuksen mukaan auraustaksat kuitenkin suosivat kuorma-autoja.

”Oma kokemus on, että traktoriaurauksesta maksetaan vähemmän kuin kuorma-autolla tehdystä”, Jyväskylän Korpilahdella auraava Anssi Niemi sanoo.

Niemen auraustraktoreina ovat Valtran T-sarjaan kuuluvat 234 ja 235-mallit, joiden ajonopeus on 57 kilometriä tunnissa. Edessä lunta heittää Vuometin kärkiaura ja alla sivuaura.

”Sivuauralla lumi lentää hyvin jo 20 kilometrin nopeudessa ja kärkiauralla aavistuksen kovemmalla vauhdilla. Kun tie on hyvä, niin silloin voi aurata jo 50 kilometrin ajonopeudella.”

Niemen kokemuksen mukaan polttoaineen kulutus ei hänen kalustollaan merkittävästi eroa edukseen kuorma-autoihin nähden.

”Olen laskenut, että reilu litra menee kilometrille ja tunnissa palaa 20–30 litraa.”

Kuorma-autojen kulutus on raskaassa aurausajossa asettuu kutakuinkin samoihin lukemiin.

”Kun käytössä ovat etuaura, alaterä, sivuaura ja liukkaudentorjunta, kulutus pakkaslumessa voi olla jopa litra per kilometri. Toki silloin jälkeäkin syntyy kerta-ajolla. Märällä kelillä kulutus yleensä laskee, sillä vesi voitelee terää ja kulkuvastus laskee”, Arctic Machinen Janne Mäkipää laskee.