Ruokahistorioitsijan mukaan tällä hetkellä eletään murrosvaihetta, jossa punnitaan joulukinkun tulevaisuutta. Kuva: Sanne KatainenYhä joulun kunkku?
Kinkku oli joulupöydän kunkku jo yli sata vuotta sitten. Tällä vuosituhannella joulukinkun rooli on alkanut muuttua.TilaajalleJoulunajan juhlaruokaa on syöty Suomessa satoja vuosia. Ruokahistorioitsija Ritva Kylli Oulun yliopistosta kertoo, että jo keskiajalta on mainintoja jouluun liittyvistä ruoista.
”Ruotsista 1500-luvulta on tallennettuna erään piispan jouluaattoateria. Tuolloin kalat olivat pääosassa, erityisesti lipeäkala, joka oli oleellinen osa keskiajan joulupöytää”, Kylli kertoo.
Kristillisenä juhlana joulu on ollut tärkeä suomalaisille jo keskiajalla. Kuten piispan jouluaattoateria osoittaa, kalalla oli paaston aikana suuri merkitys. Kun paasto oli päättynyt, joulupäivänä syötiin lihaa.
”Paastonaika oli tuolloin todella pitkä. Koska joulu on ollut kristityille tärkeä juhla, siihen on haluttu yhdistää arvostettuja ruokia, joista liha on ollut ylivoimaisesti tärkein.”
Kinkkua on kutsuttu myös joulupöydän kunkuksi. Kuva: Sanne KatainenKeskiajalla tai sitä seuranneilla vuosisadoilla kinkkua ei todennäköisesti tavallisen väen joulupöydässä nähty. Tuolloin pöytään katettiin sitä, mitä sattui olemaan saatavilla.
”Esimerkiksi makkaraa tehtiin usein jouluksi. Jos eläimiä teurastettiin loppuvuodesta, liha saatettiin myydä ja sisälmykset käytettiin makkarantekoon.”
Kinkkua alkoi joulupöydissä näkyä vasta 1800-luvun lopulla. Kinkusta tuli nopeasti arvostetuinta lihaa, ja kun kansan elintaso nousi, sitä haluttiin tuoda osaksi myös tavallisen kansan joulupöytää.
”1870-luvun sanomalehdissä on jo julkaistu joulukinkkuun liittyviä kirjoituksia. 1880-luvulla sanomalehtiin ilmestyi ilmoituksia, joissa kannustettiin ihmisiä jättämään ruokakauppoihin joulukinkkutilaus”, Kylli kertoo.
”1870-luvun sanomalehdissä on jo julkaistu joulukinkkuun liittyviä kirjoituksia.”
Ruokahistoria on aina yhteydessä maatalouden historiaan. Kinkkujen joulupöytien valloitusta tukee sikatalouden yleistyminen Suomessa 1800-luvun lopulla. Sianlihaa alkoi riittää myyntiin, eikä se ollut enää varakkaiden kotien yksinoikeus.
Kyllin mukaan kinkusta tuli erityisen suosittu jouluruoka luultavasti myös siksi, että se oli rasvaista ja energiapitoista.
Lisäksi kinkku oli sian arvostetuin ruhonosa sekä samalla näyttävä osa joulupöytää – haluttiinhan jo yli sata vuotta sitten tehdä joulupöydästä erityinen.
”Vaikka suomalaista ruokahistoriaa voisi kuvata niukkuuden historiaksi, jouluna ajateltiin, että ruoka ei saa loppua kesken. Kinkku täytti myös tämän tarpeen.”
Sinappihuntu ei ole moderni keksintö, siitä on mainintoja jo yli sadan vuoden takaa. Kuva: Sanne KatainenKaupungeissa kinkut hankittiin joulupöytiin jo 1800-luvun lopulla samaan tapaan kuin nykypäivänä: astelemalla lihaa myyvään liikkeeseen.
Suuri ero oli kuitenkin tuolloin siinä, missä sattui asumaan. Maaseudulla kasvatettiin omia sikoja, jotka teurastettiin ja leikattiin itse.
”Kaupungeissa tehtiin 1800-luvun lopulla jouluruokaostoksia hyvin samaan tapaan kuin nykypäivänä. Tuolloin tarjolla oli jo myös esimerkiksi joulutorttuja, jotka nähtiin jo tuolloin tärkeänä osana jouluherkuttelua.”
Joulukinkun valmistustapa on muuttunut merkittävästi reilun sadan vuoden aikana. Vuosikymmenten ajan kinkku valmistettiin keittämällä. Kylli arvelee paistamisen yleistyneen, kun sähkökäyttöiset liedet saapuivat suomalaiskoteihin.
”Kun tutkii 1930-luvun Kotiliesi-lehtiä, niissä puhutaan nimenomaan joulukinkun keittämisestä. 1960-luvun tienoilla kinkkujen paistaminen uunissa alkoi yleistyä.”
”Kaupungeissa tehtiin 1800-luvun lopulla jouluruokaostoksia hyvin samaan tapaan kuin nykypäivänä.”
Vaikka joulukinkun valmistustapa on muuttunut, yksi asia yhdistää nykykinkkua ja sata vuotta sitten valmistettua kinkkua. Sinapilla kuorruttaminen ei ole uusi keksintö, vaan siitä on useita mainintoja jo 1800–1900-lukujen taitteesta.
”Keittokirjoissa sinappihuntu on saatettu tehdä aivan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Sinapilla on Suomessa pitkä historia. Sitä on tuotu laivalastien mukana tänne jo 1700-luvulla.”
”Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon että se, mitä keittokirjoissa on tuolloin lukenut, ei vastaa välttämättä sitä, mitä kodeissa on tehty. Sinapilla kuorruttamista ei varmasti ole käytetty jokaisessa kodissa.”
Joulupöydässä 1900-luvun alussa kinkkuakin tärkeämpi ruoka oli lipeäkala.
Suurimpia muutoksia suomalainen joulupöytä on kokenut parinkymmenen viime vuoden aikana. Ruokalehtien, netin ja matkustelun myötä ideoita saadaan nyt ympäri maailmaa. Samalla tuntuu, että uusia trendejä pyritään luomaan vuosittain.
”Vielä sata vuotta sitten joulupöytä oli merkittävästi niukempi kuin nykypäivänä. Joulua myös vietettiin tuolloin pidempään, Tuomaan päivästä loppiaiseen. Sille ajalle oli varattava tarpeeksi ruokaa koko perheelle.”
Joulupöydässä 1900-luvun alussa kinkkuakin tärkeämpi ruokalaji oli lipeäkala. Lisäksi pöydästä löytyi riisipuuroa, joululeipää sekä jouluolutta.
”Myös lanttulaatikkoa sekä muita laatikoita saattoi löytyä pöydästä, vaikka ne olivat tuolloin enemmänkin pitopöytien ruokia.”
Nykyään kaupoista löytyy kinkkuja myös pienille perheille. Kuva: Sanne KatainenMuutama vuosikymmen sitten kinkut haluttiin suurina ja potkallisina, nykypäivänä kuluttajia kiinnostavat pienet ja luuttomat kinkut. Samalla valmisruokien suosio on kasvanut.
”Kynnys valmisruokien ostamiseen on madaltunut paljon. Vielä 1960-luvun Suomessa erityisesti perheenäideille oli tärkeää, että kaikki mahdollinen tehtiin itse. Tuohon aikaan kinkkuja ei enää välttämättä suolattu itse, mutta ne haluttiin ehdottomasti paistaa itse.”
Ritva Kylli nostaa esille myös suomalaisperheiden pienenemisen vuosien saatossa.
”Jos perheeseen kuuluu esimerkiksi vain kaksi henkilöä, ei haluta ostaa isoa kinkkua. Ihmiset ovat hyvin hävikkitietoisia, eikä ruokaa haluta haaskata. Tämä on varmasti vaikuttanut suomalaisten valintoihin joulun ajan ruokahankinnoissa.”
Joulupöydän kattaus 1900-luvun alussa
Lipeäkalaa
Keitettyä kinkkua
Lanttulaatikkoa
Riisipuuroa
Joululeipää
Joulutorttuja
Piparkakkuja
Jouluomenoita
Jouluolutta ja -kaljaa
Kylli toteaa, että kinkku on ollut ehdottomasti joulupöytien kunkku sadan viime vuoden ajan. Tällä hetkellä eletään murrosvaihetta, jossa punnitaan joulukinkun tulevaisuutta.
”Kinkun merkitys on muuttunut todella lyhyessä ajassa 2000-luvun aikana. En muista, että reilu 30 vuotta sitten olisi käyty keskustelua, voisiko jokin kasvisversio korvata sen.”
”Kinkun merkitys on muuttunut todella lyhyessä ajassa 2000-luvun aikana.”
Kymmenen viime vuoden aikana tilanne on muuttunut merkittävästi. Vaikka lihansyönti puhuttaa monessa perheessä, Kylli huomauttaa, että kinkku pitää edelleen pintansa.
”Suomalaisia huolestuttaa, riittääkö kotimaista kinkkua. Samalla monessa kodissa mietitään korvaavia ruokia kinkulle. Eletään mielenkiintoista murrosvaihetta. Aika näyttää, kiinnostaako joulukinkku myös tulevaisuudessa.”
Kylli pohtii, palataanko lopulta lähemmäs lähtötilannetta yli sadan vuoden takaa.
”Aikoinaan lihaa syötiin yleisesti vähemmän, mutta jouluna lihaa piti olla tarjolla jossakin muodossa. On mielenkiintoista nähdä, palataanko Suomessa siihen, että lihansyönti vähenee arkipäivinä ja korostuu juhlapäivinä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
