”Tässä iässä on iso riski jämähtää sohvalle. Koiramme Helmi on ollut vastalääke jämähtämiseen, on pakko lähteä ulos aamulla ja illalla.” Kuva: Kari Salonen”Hakeudu hoitoon tai et tapaa lapsenlapsia”: Oman pojan uhkavaatimus saattoi pelastaa Juha Rantasen elämän
Vuorineuvos Juha Rantanen tekee joka ilta saman rutiinin, joka on auttanut häntä toipumaan alkoholismista.TilaajalleVuorineuvos Juha Rantanen saapuu haastatteluun puku päällä, ja kättely on jämpti. Puhutaan vähän säästä, mieheltä irtoaa heti huumoria. Hän kaataa itselleen kupin kahvia.
Sitten hän kaivaa laukustaan kirjan ja kääntelee sen sivuja varovasti kuin perhosen siipiä. Kirja on Rantaselle erityisen merkityksellinen.
Johanna Pohjolan kirjoittama ”Sokea piste – Kuinka alkoholismi muutti yritysjohtajan elämän” on teos, jossa Juha Rantanen kertoo tarinansa alkoholismiin sairastumisesta ja siitä toipumisesta sekä näkemyksensä siitä, minkä pitäisi muuttua päihdepolitiikassa.
Ensin hänen ajatuksenaan oli kirjoittaa kirja itse. Rantanen näpytteli muutaman liuskan.
”Lapseni luki tekstin ja sanoi, että tämä on kuin pitkä pörssitiedote.”
Toimitusjohtajana ja hallitusammattilaisena Rantanen oli tottunut kirjoittamaan ja lukemaan raportteja, joissa esiteltiin ongelma, vaihtoehdot ja ratkaisuehdotus.
Kirjan ensimmäiset sivut päätyivät roskakoriin.
Juha Rantanen asuu Espoon Kattilalaaksossa puolisonsa kanssa. Perheen kesämökki sijaitsee vanhalla kalastajatilalla Inkoossa. Kuva: Kari SalonenHaastattelua edeltävänä iltana Rantanen on tehnyt saman rutiinin kuin vuoden jokaisena iltana alkoholismistaan toipumisen jälkeen.
Hän kävi makuulle, sulki silmänsä ja ryhtyi summaamaan kulunutta päivää. Asioita, joita on tapahtunut ja joista hän on kiitollinen.
Viime aikoina Rantanen on ollut kiitollinen haastatteluista, joissa hän on saanut kertoa alkoholismista toipumisestaan.
Kiitollisuuden vaaliminen kumpuaa stoalaisen filosofian aatteesta. Stoalaisuus syntyi antiikin Kreikassa noin 300-luvulla eaa.
”Joitakin alkoholisteja auttaa uskonto, jooga tai meditaatio, minua auttaa stoalainen filosofia. Tulkitsen stoalaisuutta niin, että ei pidä jäädä vellomaan ikäviin asioihin vaan hyväksyä ne.”
Ensimmäisen kerran Rantanen kuuli tyyneysrukouksen istuessaan muiden toipuvien alkoholistien kanssa ringissä Rehappi-hoitolaitoksessa Naantalin Rymättylän maaseudulla. Laitos oli rakennettu vanhaan navettaan.
Aamu- ja iltarinki päättyivät yhteen ääneen lausuttuun tyyneysrukoukseen:
”Suotakoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan”.
”Hoitoon kuuluu, että eletään päivä kerrallaan.”
Rantanen haluaa siis keskittyä asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.
Tämä tyyneysrukous on amerikkalaisen teologin Reinhold Niebuhrin käsialaa 1920-luvulta.
Tyyneysrukous oli Rantaselle portti stoalaiseen filosofiaan. Stoalaisuuden keskeisiä tavoitteita on mielenrauhan saavuttaminen. Rantanen ei kuitenkaan koe olevansa valmis ihmisenä.
”Eihän kukaan ole. Olen voittanut vain päihteen, alkoholi ei enää pyöritä mieltäni. Hoitoon kuuluu, että eletään päivä kerrallaan.”
Johtaminen oli Juha Rantaselle ”unelmaduuni”. Nykyään hän toimii perustamansa Kantamon hallituksen puheenjohtajana. Kuva: Kari SalonenJuha Rantasen juominen riistäytyi käsistä vuonna 2011, jolloin hän sai potkut Outokummun toimitusjohtajan tehtävästä. Irtisanominen antoi hänelle syyn juoda.
”Yritysjohtajana piti joka päivä olla skarppina, ja jouduin rajoittamaan juomistani. Ei voinut jäädä pois töistä, jos oli huono olo.”
Rantanen sanoo kokeneensa Outokummun johtajana valtavaa tyydytystä ihmisten johtamisesta.
”Minua motivoi saada tuloksia muiden ihmisten kanssa työskentelemällä.”
Potkujen ja siitä seuranneen mediahuomion jälkeen valkoviiniä ja konjakkia kului yhä enemmän.
”Olin pirullisessa kierteessä, jossa mennään koko ajan syvemmälle.”
Juominen sai maailman hymyilemään hetkeksi. Koska sietokyky kasvoi, alkoholia oli saatava aina vain enemmän, jotta olo tuntuisi keveältä. Samalla juomisesta seuraava häpeä ja syyllisyys masensivat Rantasta.
”Olin pirullisessa kierteessä, jossa mennään koko ajan syvemmälle. Helpotin masennusta alkoholilla, mutta siitä tuli entistä huonompi olo.”
Rantanen uskoo, että sekä järkytys potkuista että perinnöllinen taipumus johtivat hänet alkoholistiksi. Hänen isänsä oli alkoholisti.
Juha Rantanen sanoo, etteivät uskonasiat ole häntä varten. Kysymyksen kuoleman jälkeisistä tapahtumista hän jättää muille. Kuva: Kari SalonenRantanen on ollut raittiina vuodesta 2016. Tuon vuoden heinäkuussa hänen poikansa antoi isälleen ukaasin: Juha ei saisi tavata lapsenlapsiaan, ellei hän menisi hoitoon.
Se oli käänteentekevä hetki. Rantanen lähti päihdehoitoon Rymättylään.
On ollut pitkä prosessi, ennen kuin Rantanen on päässyt irti syyllisyydestä. Hän kantoi syyllisyyttä kärsimyksestä, jota hänen alkoholisminsa aiheutti hänen perheelleen.
”Kukaan ei ole niin itsekäs kuin addikti. Valehtelin ennen aivan kaikesta, esimerkiksi määristä mitä olen juonut.”
Raittiuteen kuuluu rehellisyys. ”Nyt olen pyrkinyt olemaan läheisilleni niin rehellinen kuin mahdollista.”
Rantanen toteaa olevansa raitis alkoholisti.
”En voi käyttää pisaraakaan alkoholia. Alussa se vähän häiritsi, kun kävimme vaimon kanssa syömässä. Vaimoni voi ravintolassa ottaa lasin viiniä, mutta itse juon kuplavettä.”
Monella alkoholismi on vaihtunut toiseen riippuvuuteen. Rantanen kokee, että hänelle niin ei ole käynyt. Kahvi toki maistuu hänelle.
”Sitä menee 3–4 kuppia päivässä.”
Yritysjohtajana Juha Rantanen tottui siihen, että tavoitteita mitattiin. Hänestä Suomen päihdepolitiikasta puuttuvat selkeät tavoitteet. Kuva: Kari SalonenNykyisin Juha Rantanen nauttii saaristoelämästä. Mökilleen hän matkaa vaimonsa ja perheensä kanssa moottoriveneellä. Alkoholismin hallitessa hän ei pystynyt nauttimaan esimerkiksi siitä, kun muuttolinnut täyttivät taivaan keväisin.
Mökki sijaitsee saaressa vanhalla kalastajatilalla Inkoon Barösundin kylässä.
”Torppa itsenäistyi vuonna 1924. Siellä on vajassa kalastukseen liittyviä työkaluja, joista en edes tiedä mitä ne ovat. On myös esimerkiksi retkiluistinten teriä ja puisia kenkälestejä.”
Mökin pihassa riittää tekemistä ympäri vuoden. Lehtiä saa haravoida paljon, sillä pihapiiriä reunustaa vanhat vaahterat, tammet, pari saarneakin. Rantanen on tehnyt klapikoneella pinokaupalla polttopuita.
”Klapeja riittää omaan tarpeeseen ja varmaan lapsenlapsillekin.”
”Klapeja riittää omaan tarpeeseen ja varmaan lapsenlapsillekin.”
Menestystä Rantanen ei halua enää tavoitella.
”Olen sen ikäinen, ettei mua edes oikein pyydetä yritysten hallituksiin. Saan valtavasti tyydytystä toimiessani Kantamon hallituksen puheenjohtajana.”
Rantasen perustama Kantamo on Minnesota-hoitoon perustuva keskus riippuvuussairauksista kärsiville. Kantamolla on kaksi hoitoyksikköä, toinen Kärkölässä ja toinen Ähtärissä.
Juha Rantanen haaveilee hyvistä elämän loppuvuosista.
”Yhteiskunnassa haaveilen siitä, että saataisiin alkoholisteille ja heidän läheisilleen laadukkaampaa elämää ja säästettyä kansantaloudessa, kun panostettaisiin riippuvuuksien hoitoon.”
Palkitsevinta hänelle on ollut kuulla palautetta kirjasta.
”Olen saanut alkoholistien läheisiltä paljon viestejä ja kiitosta siitä, kun olen puhunut alkoholismista niin suoraan. Se on ollut todella rohkaisevaa.”
Juha Rantanen tekee nyt juuri sitä, mihin hän voi itse vaikuttaa.
Juha Rantanen
74-vuotias vuorineuvos. Outokumpu oyj:n toimitusjohtaja 2005–2011.
Ollut Stora Enson hallituksessa 2008–2010 ja varapuheenjohtaja 2010–2016, Yaran hallituksen jäsen Norjassa 2012–2014 ja Teknikumin hallituksen puheenjohtaja 2016–2023.
Johanna Pohjolan kirjassa ”Sokea piste – Kuinka alkoholismi muutti yritysjohtajan elämän” (Gummerus 2026) Rantanen kertoo alkoholiongelman puhkeamisesta ja siitä toipumisesta.
Asuu Espoossa vaimonsa kanssa. Perheeseen kuuluu neljä lasta ja neljä lastenlasta.
Yksi Kantamon perustajista ja omistajista, toimii sen hallituksen puheenjohtajana.
Lastentautien tutkimussäätiön hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.
Harrastaa tennistä ja lukemista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
