• Taivaaseen ei pääse meriiteillä tai hyvillä teoilla

    Kunnollisuuden vaatimus aiheuttaa vieläkin monille valtavirrasta poikkeavalle ihmiselle häpeää, kirjoittaa Karoliina Löytty kolumnissaan.
    Jumalan valtakuntaan ei pääse meriiteillä, hyvillä teoilla eikä toisten yläpuolelle asettumisella.
    Jumalan valtakuntaan ei pääse meriiteillä, hyvillä teoilla eikä toisten yläpuolelle asettumisella. Kuva: Tuomo Kesäläinen
    Koti|Historia ja perinne
    15.6.202506:00
    Kolumni
    Karoliina Löytty

    Menneinä vuosikymmeninä käytettiin termiä ”pahaa elämää” kun joku ihminen tai ihmisryhmä teki elämässään normista poikkeavia elämänvalintoja.

    Pahana elämänä pidettiin juopottelua, rahasta pelaamista, avioliiton ulkopuolisia suhteita, mutta jopa metelöintiä ja epäsäännöllistä päivärytmiä tai erilaista ulkonäköä.

    Käsitys pahasta elämästä oli kaiken sen vastakohta, minkälainen katsottiin kunnollisen kristityn olevan: siis ahkera, tunnollinen, hiljainen, säännöllinen ja säädyllinen.

    Kunnollisuuden vaatimus aiheutti, ja aiheuttaa vieläkin monille valtavirrasta poikkeavalle ihmiselle häpeää. Menneisyyden standardeja hyvästä elämästä on lähes mahdotonta täyttää, jos elämän varrelle on osunut monenlaisia vaikeuksia.

    Tai jos sattuu omaamaan neuroepätyypillisiä piirteitä, jos on erilainen kulttuuritausta perhe tai ammatti.

    Vuorotyöläisen on vaikea elää säännöllistä elämää, masentuneen on vaikea olla ahkera ja jos on asunnoton, on vaikea saada asioitaan järjestykseen, vaikka kuinka yrittäisi.

    ”Luoja tahtoo, että löydät itsesi, sen mikä tuo sinulle iloa.”

    Jokaisessa yhteiskunnassa on jonkinlaiset odotukset ja normit kansalaisille ja se on hyvä asia. Normit tuovat yhteenkuulumisen tunnetta ja ovat osa kulttuuria.

    Onneksi kuitenkin suomalainen yhteiskunta on kehittynyt takavuosia ymmärtäväisemmäksi. Tieteellinen tutkimus osoittaa, että monet olosuhteet eivät ole ihmisen omaa valintaa, moraalittomuutta tai laiskuutta.

    Toisaalta yhteiskuntamme muuttuu yhä kylmemmäksi, kun päätöksenteko siirtyy pois paikalliselta tasolta. Inhimillisyys valitettavasti vähenee, kun byrokratia lisääntyy vaikkapa sote-alueilla.

    Nähtäväksi jää millainen yhteiskuntamme on vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Me ihmiset kun tarvitsemme toinen toisiamme ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin.

    Uskon että kristinuskolla olisi paljon annettavaa juuri tänä maailmanaikana. Sanoma armosta, joka ei ole riippuvainen yhteiskunnallisesta asemasta tai kunnollisuudesta, on erityisen koskettava tässä ajassa.

    Kun läheiset tai yhteiskunta jättävät yksin, Jumala ei hylkää. Jeesus otti avosylin vastaan kurjimmankin kerjäläisen, epäonnistuneen tai huonoja valintoja tehneen.

    Parempiosaisille se on yhä edelleen muistutuksena siitä, että Jumalan valtakuntaan ei pääse meriiteillä, hyvillä teoilla eikä toisten yläpuolelle asettumisella. Sen sijaan Jumalan valtakunta on avoinna armon kerjäläisille, niille joilla ei ole mitään annettavaa, niille jotka tulevat tyhjin käsin.

    Jos yhteiskunnan käsitys hyvästä ja pahasta elämästä onkin monella tapaa muuttunut, onko näin myös kristinuskon piirissä? Toivoisin että käsityksemme ihmiselämässä muuttuisi vähitellen kokonaisvaltaisemmaksi.

    Jumalan luomistyö meissä pääsee kukoistukseen kun uskallamme olla oma itsemme riippumatta yhteiskunnan vaatimuksista.

    Luoja tahtoo, että löydät itsesi, sen mikä tuo sinulle iloa. Samoin Luoja tahtoo, että polullasi kohtaat muita ihmisiä ja jaat elämääsi heidän kanssaan.

    Oman itsensä löytäminen ja näiden löytöjen jakaminen onkin yksi Luojan ihmeistä.

    Kirjoittaja on pappi, maatalon emäntä ja somevaikuttaja.
    Lisää aiheesta
    • Kevät ja syksy ovat venekerholla kiireisintä aikaa.

      Harrastukset | Kun seniorit nyökyttelivät vaisusti, tiesin selvinneeni melkein hyvin

    • Farkut ovat käyttövaate parhaasta päästä. Jämäkkää puuvillakangasta kannattaa pitää hyvänä ja tarvittaessa korjata.

      Yhteiskunta | Tämä sai minut ostamaan tuplasti kalliimmat farkut

      Tilaajalle
    • Kolumnin kirjoittaja vieraili yhdessä maailman suurimmista taidemuseoista, Eremitaasissa Pietarissa Venäjällä. Kuvituskuvassa vuonna 1762 valmistunut Talvipalatsi, joka on museon rakennuksista vanhin.

      Kulttuuri | Kaipaan takaisin venäläisen kulttuurin pariin

      Tilaajalle
    • Kuore on pieni mutta mainio ruokakala.

      Ihmissuhteet | Pääsin osallistumaan kuoren lippoamiseen, ja kokemus haavin varressa sai minut ymmärtämään elämästä jotain suurempaa

    • Rippijuhlat, ylioppilasjuhlat ja valmistujaiset ovat kevään ja kesän kohokohtia.

      Hyvinvointi | Kun ennen täytti 50 vuotta, lahjaksi sai kävelykepin – nyt on toisin

    Artikkelin aiheet
    kristinusko
    armo
    yhteiskunta
    kunnollisuus
    kolumni
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää