
Maailman toisella laidalla on saarivaltio, jolla on vain hieman vähemmän pinta-alaa ja asukkaita kuin Suomella. Lampaita siellä on kuitenkin melkoisesti enemmän kuin Suomessa, ja itse asiassa maassa majailee määkijöitä moninkertaisesti enemmän kuin ihmisiä.
Kyseinen saarivaltio on tietenkin Uusi-Seelanti, jossa lampaiden nuppiluku on melkein 24 miljoonaa, kun taas ihmisiä on hieman yli viisi miljoonaa. Vertailun vuoksi: 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa lampaita on noin 110 000.
Uudessa-Seelannissa lampaita on siis nykyään noin 4,5 kertaa enemmän kuin ihmisiä, mutta vielä 1980-luvulla suhdeluku oli vielä selkeämmin lampaiden eduksi. Tuolloin Uudessa-Seelannissa oli lampaita 22 kertaa enemmän kuin ihmisiä.
Uuden-Seelannin tilastokeskuksen Stats NZ:n mukaan lampaiden lukumäärän lasku ei ole ollut äkillistä, vaan vähittäistä, ja jatkunut vuosikymmenten ajan.
Pohjimmaisena syynä lammasvaltaisuuden vähenemiselle on viljelijöiden näkemys parhaalle mahdolliselle tavalle käyttää maitaan, mikä ohjaa tuotantosuuntien valintaa. Lampaiden määrän väheneminen heijastaa sitä, että maa-alaa on siirtynyt muihin käyttötarkoituksiin, joissa tuotto koetaan paremmaksi.
Villasta saatavien tulojen väheneminen ja naudanlihan kysynnän maailmanlaajuinen kasvu on vähentänyt lampaiden määrää ja saanut tiloja siirtymään lampaista nautoihin.
Paikallinen lampaan- ja karjankasvattajien etujärjestö on ollut huolissaan maaseudun elinvoimasta, sillä jopa maatilojen kokonaisia laidunmaita on muutettu viime vuosina hiilinieluiksi, eli käytännössä mäntymetsiksi.
Ei lammastalous silti Uudesta-Seelannista loppumassa ole, sillä lampaita siellä on edelleen ihmisten nuppilukuun nähden lähes maailmanennätysmäärä.