Maanviljely on iso Hanna Wesmanin identiteettiä. ”Olen syntynyt täällä, opiskellut tätä, teen tätä yrittäjänä, palkkatöissä ja luottamustoimissa ja suurin osa kaveripiiristäni on maanviljelijöitä.” Kuva: Carolina HusuTäyskäännös karjatilaksi
Maanviljelijäpariskunta Hanna Westmanilla ja Rickard Backmanilla työnjako menee niin, että yksi keksii ideoita ja toinen huokaisee, että taasko uusi projekti.TilaajalleKun Hanna Westman syntyi, Jeggarsin tila Kirkkonummella Hilan kylässä oli ollut hänen suvullaan jo 300 vuotta. Lukioikäisenä Westman alkoi kypsytellä ajatusta, tulisiko hänestä sukutilansa viljelijä 11. polvessa. Ajatus ei tuntunut mitenkään vastenmieliseltä.
”Olin heppatyttö ja pidin lehmistä, joten ajattelin, että eläimiä voisin pitää työkseni.”
Tie vei agrologiopintoihin Turkuun ammattikorkeakouluun, joka on nykyään nimeltään Novia. Samalla vuosikurssilla oli muuten myös eräs Riku, mutta kerrotaan hänestä lisää hetken päästä.
Ammattikorkeakouluopintojen jälkeen Westman työskenteli vähän aikaa ely-keskuksella, kunnes päätti vaihtaa maisemaa kunnolla. Suuntana oli Uusi-Seelanti ja valtava karjatila, jossa Westman työskenteli tilan hevosten parissa.
Paluu kotimaahan koitti vuonna 2008, ja tuolloin kuvioihin ilmestyi myös opiskeluvuosilta tuttu Riku eli Rickard Backman. Pariskunta muutti Inkooseen, ja kaksi heidän kolmesta lapsestaan ehti syntyä siellä.
Osa lampaista on erityisen persoja rapsutuksille. ”Eläinten hyvä hoito on minulle kunniatehtävä”, Hanna Westman kuvailee. Kuva: Carolina HusuJeggarsin tila on ehtinyt historiansa aikana todistaa monenlaista maailman myllerrystä, muun muassa kuulumisen Neuvostoliitolle vuokrattuun Porkkalan alueeseen vuosina 1944–1956.
Tila sai uuden lenkin sukupolvien ketjuun vuonna 2014, kun Hanna Westman ja Rickard Backman tekivät sukupolvenvaihdoksen Hanna Westmanin vanhempien kanssa.
Westmanin vanhempien aikoina Jeggarsin pellot puskivat viljaa, sokerijuurikasta ja öljykasveja, mutta nuoren polven viljelijöiden käsissä tuotantosuunta muuttui vähitellen karjatilaksi. Kaikki alkoi siitä, kun Hanna Westman päätti tilakauppojen jälkeen hankkia muutaman lampaan.
”No joo, eihän se muutamaan lampaaseen jäänyt”, hän tiivistää seuraavat tapahtumat.
Tilalla otettiin täysi suunnanmuutos vuonna 2020, kun tuliterä pihattonavetta valmistui. Silloin viljelijäpariskunta hankki emolehmiä ja lisää lampaita ja siirtyi luomuun.
Tilalla on 40 emolehmää ja pari siitossonnia. Kuva: Carolina HusuTilalla on nyt 185 hehtaaria metsää ja 124 hehtaaria peltoa, ja peltohehtaareista 15 on vuokrattua. Emolehmiä on 40, siitossonneja pari, uuhia noin 25 ja siihen pässit päälle.
Maalis–huhtikuussa syntyvät vasikat ja karitsat, joten kesäkaudella Jeggarsin eläinkatraan nuppiluku pyörii 150:n kieppeillä.
Naudanlihaa tilalla myydään säännöllisesti ympäri vuoden ja karitsanlihaa syksyllä. Suoramyynnissä Westman on huomannut, että moni haluaa tukea paikallista tuotantoa.
”Siitä saa tunteen, että meitä arvostetaan”, hän sanoo.
Vaikka Hanna Westman ei ole joutunut kokemaan, että joku olisi hänen ammattiaan vastaan, maataloudesta julkisuudessa käytävän keskustelun argumentit saavat hänen kulmansa usein kohoamaan.
”Globaaleja ongelmia vedetään tänne välillä silloinkin, kun ongelmat eivät edes koske meitä. Meillähän nautojen ruokinta perustuu nurmeen eikä viljaan, eikä Suomessa tietenkään polteta sademetsiä.”
”Eihän se muutamaan lampaaseen jäänyt.”
Hanna Westman on päättänyt pitää kiinni siitä, että hän pääsee kaksi kertaa viikossa kuntosalille. Fyysiset työt sujuvat sutjakammin ja ilman kremppoja, jos käy välillä nostamassa rautaa. Kuva: Carolina HusuJoskus Hanna Westmanista tuntuu, että maataloutta tehdään rakkaudesta lajiin, sillä alan kannattavuus on vuodesta toiseen alamaissa. Hän ja Rickard Backman ovatkin pitäneet huolen, etteivät heidän tulonsa ole vain yhden lähteen varassa. Tällainen menettely parantaa muutosjoustavuutta.
Westman tekee 60-prosenttisella työajalla töitä maaseutuasiamiehenä Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnossa. Backman puolestaan tekee koneurakointia tiekunnille ja muille tiloille.
Jeggarsin maille valmistui marraskuussa 2023 sellainen uutuus kuin Kirkkonummen koirametsä.
Westman sattui pari vuotta sitten lukemaan Maaseudun Tulevaisuudesta jutun koirametsästä, eli metsään aidatusta tilasta, jonka koiranomistaja voi vuokrata ja jossa omat karvaturret voi päästää juoksemaan vapaasti ilman pelkoa karkaamisesta tai muista koirista.
”Ajattelin, että meillähän on metsää ja tässä lähellä riittää koiranomistajia, joten perustetaan mekin tuollainen”, Hanna Westman muistelee.
Kyseessä ei suinkaan ollut ensimmäinen Westmanin ideapitoisten aivojen tuotos. Puoliso suhtautui uuteen liikeideaan huokaisemalla suunnilleen näin: ”Äh, taasko uusi projekti.”
Koirametsä Jeggarsiin kuitenkin rakentui. Aluetta kiertää kaksimetrinen panssariaita, jonka sisälle pääsee vuokra-ajasta maksamisen jälkeen pin-koodilla, ja ihmisten mukavuudeksi koirametsään on rakennettu grillikota ja ulkohuussi.
Koiranomistajat ja -kasvattajat ovat Westmanin mukaan löytäneet metsän hyvin, joten sen rakentaminen osoittautui kannattavaksi ideaksi.
Jeggarsin tilan päärakennus on vuodelta 1812. Jeggarsin tilalla Hanna Westmanin vastuulla ovat erityisesti eläimet. Puoliso Rickard Backman hoitaa kone- ja peltopuolen hommat. Kuva: Carolina HusuMoneen suuntaan venyvä yritystoiminta, palkkatyö ja kolmen lapsen kasvattaminen tekevät Westmanin ja Backmanin ajankäytöstä melkoista palapeliä.
”Sanotaanko, ettei meillä ole vapaa-ajan käytön ongelmia, sillä vapaa-aikaa ei liiemmin ole”, Hanna Westman muotoilee.
Yrittäjäpariskunnan työt ovat sen verran vahvasti kotitilalle sidottuja, että jos perhe haluaa tehdä jotain yhdessä, se käytännössä vaatii kotoa poistumista. Onneksi eläimet uskaltaa jättää tutun lomittajan käsiin.
Arjen pyörityksessä apua antavat Hanna Westmanin vanhemmat ja tarvittaessa myös täti. Westmanin äiti oli korvaamaton apu etenkin, kun lapset olivat pieniä, ja Westmanin isän voi puolestaan bongata milloin vesivaunuja laitumille ajamasta, metsää raivaamasta tai lapsenlapsiaan harrastuksiin kuskaamasta.
Lapsista 13-vuotias Sissel harrastaa ratsastusta ja 11- ja 8-vuotiaat Felix ja Filip ilmakivääriammuntaa ja laskettelua.
Bordercollie Kari on Hanna Westmanin avuksi lampaiden kaitsemisessa. Perheen koirakaksikkoon kuuluu myös hovawart Agatha. Kuva: Carolina HusuLapset käyvät Kirkkonummella ruotsinkielistä Winellska skolania. Ruotsinkielinen koulu oli vanhemmille itsestäänselvyys, koska koko perheen äidinkieli on ruotsi.
”Emme edes ajatelleet muuta koulua, kun kerran äidinkielinen on tarjolla”, Westman kuvailee.
Westmanin tulevaisuudensuunnitelmat liittyvät vahvasti Jeggarsin kehittämiseen. Hän haluaa, että tila olisi niin kannattava, että perheemme saisi siitä elannon. Tämä vaatii tilan jatkuvaa kehittämistä.
Miehelleen Hanna Westman on luvannut olla keksimättä hetkeen uusia projekteja.
”Tiedän kyllä, että se päivä koittaa, jolloin Riku saa taas huokaista, että äh, taasko uusi projekti.”
Juttuun on saatu rahoitusta Svenska Kulturfondenilta.
Hanna Westman
Kotoisin Hilan kylältä Jeggarsin tilalta, jossa asuu edelleen.
Viljellyt kotitilaansa puolisonsa kanssa vuodesta 2014.
Syntynyt 1983 Kirkkonummella.
Perheeseen kuuluvat puoliso Rickard Backman sekä lapset Sissel, 13, Felix, 11, ja Filip, 8, Westman. Nelijalkaiset perheenjäsenet ovat bordercollie Kari, hovawart Agatha sekä kissat Helmut ja Selma.
Työskentelee maaseutuasiamiehenä Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnossa. Toimii lisäksi muun muassa SLC Nylandin valtuuston puheenjohtajana ja Kyrkslätt landsbygd rf:n sihteerinä.
Valmistunut agrologiksi vuonna 2006.
Työskennellyt aiemmin uusiseelantilaisella lihakarjatilalla, ely-keskuksella ja Hippoksella.
Harrastaa kuntosalilla käyntiä. Jos haluaa kunnon irtioton karjatilan arjesta, lähtee matkoille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
