
Aamukuudelta on vielä hiljaista ja pimeää. Puoli seitsemältä kello soi. 28-vuotias Noora Talvitie nostaa pinnasängystä 1-vuotiaan Miljan, joka on yhtä hymyä.
Aamutoimien jälkeen Noora pukee lapsen ja vie autolla perhepäivähoitajalle 12 kilometrin päähän.
”Päivä lähtee luonnostaan hyvin käyntiin, kun lapsi on niin iloinen.”
Kortesjärveläinen maatalousyrittäjä Talvitie tekee kolmesti viikossa tilan ulkopuolisia töitä, sekä toimistolla Seinäjoella että etänä kotona. Hän työskentelee Viljelijän Bernerillä asiakkuuspäällikkönä eli myy viljelyn tuotantopanoksia ja nautakarjan rehutuotteita.
Aamupalan hän nauttii toisinaan autossa. Smoothie on helppo ottaa mukaan jääkaapista, kun sen on tehnyt edellisiltana valmiiksi.
Työmatkaa kertyy päivässä noin 120 kilometriä.
Tilan ulkopuolella töissä käyminen on Nooralle taloudellisesti järkevä ratkaisu. Hän myös tykkää tehdä kahta eri työtä ja pitää vaihtelusta.
Nyt edessä on kuitenkin investointeja. Talvitie aikoo puolisonsa Saku Syväjärven kanssa laajentaa nykyisen 550-paikkaisen sonnikasvattamon 800-paikkaiseksi alkuvuodesta 2025. Lisää eläimiä on tulossa 250.

Pariskunnan keittiön ikkunasta näkyy Sakun vanhempien talo, joka sijaitsee noin kymmenen metrin päässä. Tämä on Sakun kotitila.
”Pidän sitä voimavarana, että Sakun vanhemmat asuvat ihan vieressä. Lapsi viettää siellä paljon aikaa. Nyt hän on menossa sinne kahdeksi yöksi, niin pääsemme käymään Konemessuilla Helsingissä ja yöksi hotelliin”, Talvitie iloitsee.
Saman kylätien varrella asuu muutakin sukua: Sakun sedät perheineen ja mummo. Kuoppaisen hiekkatien varrella näkyy pari navettaa, lehmät viuhuttavat häntäänsä tuulen tahdissa. Vielä on oranssia lehtikultaa hieman puissa.
Syväjärven tilalla on viisi kasvattamorakennusta, joista yksi on juottamo. Pihapiirissä lojuu siellä tällä värikkäitä lapsen leluja. Pieniä kuorma-autoja, ruohonleikkuri, traktori.
”Tietysti sitä toivoo, että Milja joskus jatkaisi tilaa”, Noora sanoo.
Saku ajattelee samoin ja lisää, että tytär saa tietysti itse valita työnsä.

Pariskunta tapasi 10 vuotta sitten.
Saku opiskeli Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa maaseutuyrittäjäksi ja lukiota käyvällä Nooralla oli puolestaan samassa koulussa kavereita. Pari tapasi ensimmäisen kerran asuntolassa yhteisten ystävien kautta.
Muistikuva ensikohtaamisesta on utuinen, onhan siitä jo pitkä aika.
Suhde kehittyi pikku hiljaa rakkaudeksi.
Talvitie ei siinä vaiheessa arvannut, että hänestä tulisi maatalousyrittäjä. Sakun vanhemmat pyörittivät silloin lypsykarjatilaa, lehmät olivat parsinavetassa.
Maatalous on ollut kuitenkin aina osa ilmajokelaissyntyisen naisen elämää: Isällä ja sedällä oli viljatila ja yhteinen konealan yritys. Talvitie kauppasi jo teini-iässä koneita ja teki myös peltotöitä.
”Koin jo nuorena sisäistä paloa maataloustuotteiden myyntiin. Ala-asteella kävin ovelta ovelle myymässä lehtiä. On hauskaa tehdä kauppaa”, hän sanoo.
”Pidän sitä voimavarana, että Sakun vanhemmat asuvat ihan vieressä.” Noora Talvitie
Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2020, ja Sakusta tuli tilan jatkaja. Pariskunta oli asettunut jo sitä ennen Kortesjärvelle, Sakun kotitilalle asumaan.
Nykyisin pariskunta päättää edellisiltana, miten työt seuraavana päivänä tilalla jaetaan. Heillä on myös yksi ulkopuolinen työntekijä.
”Olen hoitanut enemmän vasikoita ja Saku puolestaan konehommia. Pystymme kuitenkin tekemään ristiin molempia.”
Usein tilan arkeen mahtuu myös yllättäviä tilanteita. Viime kesänä, kun Saku teki viimeisimpiä rehu-urakointeja, hajosi samana päivänä kaksi noukinvaunua ja silppuri. Noukinvaunuun kerätään säilörehua.
”Olin itse silloin karhottamassa, mutta onneksi Saku otti tilanteen nopeasti haltuun. Sakun isä alkoi korjata noukinvaunua ja Saku korjasi silppurin. Kyllä asiat aina järjestyvät, vaikka aluksi tuntuukin epätoivoiselta”, Talvitie toteaa.
Talvitie sanoo, että Saku valaa häneen uskoa stressaavina hetkinä.
”En enää stressaa pikku asioista vaan olen oppinut sopeutumaan kaikenlaisiin tilanteisiin, mitä tilalla voi sattua.”
Saku puolestaan kehuu avovaimoaan ja kihlattuaan paperiasioiden hoitamisesta. Vasikoista ja niiden lääkityksistä on ylläpidettävä rekistereitä.
”Meiltä ei varmaan yhtäkään eläintä lähtisi teuraaksi, jos ei Noora hoitaisi paperiasioita”, Saku sanoo nauraen.

Talvitietä harmittaa arjessa eniten se, että lapselle jää vähän aikaa.
Hän osaa iloita kuitenkin pienistä hetkistä. Esimerkiksi äskettäin Milja oppi kävelemään, ja vauhtia riittää jo mukavasti.
Ihania ovat hänestä myös hetket, jolloin perhe touhuaa yhdessä tilalla.
”Viime sunnuntaina pesin niittokonetta ja Milja oli Sakun kanssa kurottajassa tekemässä apetta. Jossain vaiheessa Milja nukahti siellä Sakun syliin. Se oli jotenkin tosi ihanaa”, Talvitie kertoo.
”Saku on kyllä kehunut sitä, että ruoka on ollut valmiina ja teen hyvää makaronilaatikkoa”, Noora kertoo arjen iloista.
”Meiltä ei varmaan yhtäkään eläintä lähtisi teuraaksi, jos ei Noora hoitaisi paperiasioita.” Saku Syväjärvi
Pariskunnan yhteinen aika vierähtää eniten navetassa.
”Silloin me jutellaan muusta kuin meidän parisuhteestamme. Mietimme paljon tilaa ja sen tulevaisuutta”, hän kertoo.
Talvitie kertoo, että pariskunta puhuu myös hyvin paljon puhelimessa. Esimerkiksi iltaisin, kun Saku on tilan hommissa ja Noora lapsen kanssa kotona.
Kysyttäessä läheisyydestä Talvitie miettii hetken. Sitten hän sanoo, että omalta osalta voisi antaa hellyyttä arjessa enemmänkin. Halauksia ja suudelmia ei aina muista tai ehdi antaa toiselle riittävästi.
Välillä jos väsymys ei iltaisin paina, he katsovat sohvalla televisiosta viihdesarjoja, joista molemmat pitävät. Esimerkiksi Diiliä tai Maajussille morsian- ohjelmaa tulee seurattua. Silloin tulee oltua myös toisen lähellä.
Pyörittää Syväjärven sonnikasvattamoa yhdessä kihlattunsa Saku Syväjärven kanssa Kortesjärvellä Etelä-Pohjanmaalla.
Käy töissä myös Viljelijän Bernerillä tuotantopanosmyyjänä.
Perheeseen kuuluu Sakun lisäksi 1-vuotias tytär Milja ja kissa.
Syntynyt vuonna 1996 Ilmajoella.
Koulutukseltaan agrologi.
Haaveilee, että aika riittäisi kuntosalilla käymiseen.
Muokattu tekstiä 25.10.2024 kello 9.29: Muutettu otsikon ja ingressin termejä ja poistettu toimittajan tulkinta suurtilasta.