Liikunta raskauden aikana voi ehkäistä synnytyksen jälkeistä virtsankarkailua ja lievittää oireita. Kuva: Kari Salonen
Tutkimus: Raskaana liikkuminen ehkäisee virtsankarkailua ja tukee hyvinvointia
Äidit voivat myös kokea jäävänsä synnytyksen jälkeen yksin oman hyvinvointinsa kanssa. Paremman voinnin vaikutukset ulottuisivat myös lasten terveyteen, perheiden arkeen ja yhteiskuntaan.
Keskeisiä esteitä liikkumiselle raskauden aikana ja sen jälkeen ovat ajan puute, väsymys sekä riittämätön tuki. Kuva: Jaana KankaanpääLiikunta raskauden aikana ja sen jälkeen voi ehkäistä virtsankarkailua sekä parantaa fyysistä terveyttä, mutta se yksin ei takaa naisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, kertoo Turun yliopiston tuore väitöstutkimus.
Tutkimuksen mukaan raskaudenaikaisella liikunnalla on vahvin näyttö nimenomaan virtsankarkailun ehkäisyssä synnytyksen jälkeen. Lisäksi liikunta vähentää oireita myös niillä, joilla ongelmaa jo esiintyy.
Tutkimus vahvistaa tietoa siitä, että liikkuminen usein vähenee raskauden aikana eikä palaudu automaattisesti entiselle tasolle synnytyksen jälkeen.
Keskeisiä esteitä liikkumiselle ovat ajan puute, väsymys sekä riittämätön ohjaus ja tuki.
”Neuvolajärjestelmästä huolimatta naiset voivat kokea jäävänsä yksin hyvinvointiaan koskevissa asioissa, varsinkin synnytyksen jälkeen. Esimerkiksi tukea liikkumisen aloittamiseen tai jatkamiseen kaivataan lisää”, väitöskirjatutkija Iina Ryhtä sanoo.
Myös digitaaliset ratkaisut, kuten liikunnan ja lihashuollon verkkovalmennukset auttavat.
”Oikea-aikaiset, matalan kynnyksen digitaaliset ratkaisut voivat ennaltaehkäistä terveyshaittoja ja vapauttaa ammattilaisten resursseja yksilöllisempää tukea tarvitseville”, Ryhtä toteaa.
Elämänlaatu parani vain fyysisen terveyden osalta.
Liikunnan positiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan ulotu kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Elämänlaatu parani fyysisen terveyden osalta mutta psykologiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät pysyivät ennallaan.
Naisten hyvinvoinnin kattavammalla tukemisella olisi laajoja vaikutuksia. Se ei koske vain äitejä itseään, vaan myös lasten terveyttä ja perheiden arkea.
”Pitkällä tähtäimellä tämä hyödyttää koko yhteiskuntaa”, Ryhtä toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
