Rintamamiestalojen kellarit julistettiin riskirakenteeksi

Rakennustieto on julkaissut päivitetyt RT-ohjekortit asuntokaupan kuntotarkastusten tueksi. RT-ohjekortteja käytetään asuntojen kuntotarkastuksien standardoimiseksi.

Merkittävimpänä uudistuksena ohjekortteihin lisättiin kaksi uutta riskirakennetta. Nämä ovat tiili-villa-tiiliseinärakenne sekä välipohjarakenne, jossa on orgaanista materiaalia ja jonka alapuolella on kylmä tai viileä tila.

Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä monia rintamamiestaloja.

”Yleisimmin kyseessä on rintamamiestalo, jossa betonivälipohjan päällä on puru- tai muu täyte. Kellaritilat ovat kylmiä, vanhoja puu- tai koksivarastoja”, kertoo ohjetta laatinut Rakmentor oy:n kehityspäällikkö Antti Heimlander.

Kun lämpimän huonetilan alla on kylmä tila, sisältä tuleva kosteus voi tiivistyä rakenteen kylmille pinnoille.

”Jos rintamamiestalossa on kellari, usein tämä ongelma löytyy. On hyvä huomata, että tämä riski koskee yleensä vain osaa talosta.”

Kellarit ovat varsin yleisiä rintamamiestaloissa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Edellä mainittu tiiliseinärakenne löytyy tyypillisimmin 1960- ja 1970-luvun tiilirunkoisista rivi- tai omakotitaloista.

Rakenteessa tiili ja villa ovat yhtenä nippuna, eikä eriste pääse tuulettumaan ja kuivumaan.

”Suurin riskitekijä on tässä ulkoa tuleva kosteus. Kosteus siirtyy laastisaumojen kautta ja pääsee suoraan eristeisiin. Ajan mittaan kosteisiin eristeisiin voi syntyä mikrobikasvustoa eli hometta”, Heimlander selittää.

Uudemmissa tiilitaloissa on yleensä tuulettuva tila verhoustiilen ja eristeiden välissä.

”Riskirakenteena nämä ovat olleet tiedossa jo pitkän aikaan. Uusia ne ovat ainoastaan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa”, Heimlander toteaa kummastakin rakenteesta.

Ohjekortit soveltuvat omakotitalojen sekä rivi-, erillis- ja paritalohuoneistojen kaupan yhteydessä tehtäviin kuntotarkastuksiin. Kerrostalohuoneistoissa tarkastus rajoittuu huoneiston sisäpuolisiin osiin, kerrotaan Rakennustiedon tiedotteessa.

Edelliset ohjekortit ovat olleet vuodelta 2007. Vajaassa 20 vuodessa asuntojen vaivoista on kertynyt paljon uutta kokemusta.

Päivitetty tilaajan ohje auttaa ymmärtämään kuntotarkastuksen sisällön, siihen valmistautumisen ja tulosten tulkinnan. Suoritusohje määrittelee tarkastuksen tavoitteet, sisällön, raportoinnin ja kuntotarkastajan vastuut.

Päivitetyt ohjekortit korostavat myös rakennusten ja niiden osien teknisten käyttöikien huomioimista sekä myöhemmin tuleviin korjaustarpeisiin varautumista.