”Tämä on pieni ja kiva paikka, ja täällä riittää omaa rauhaa”, karvialainen Merilin Kass kuvailee kotikuntaansa. Kuva: Taina RenkolaKarviaKarvia maksaa ensi vuonna kaikki velkansa – Merilin Kass, 15, keksii kotikunnastaan vain yhden huonon asian
Karvia on vähän kuin villiä länttä. Lähdimme tutkailemaan, mikä on satakuntalaisen pikkukunnan yritteliäisyyden salaisuus.TilaajalleKarvia on niitä kuntia, joita ei kaikkien mielestä pitäisi olla olemassakaan. Asukkaita kun on vain rapiat parituhatta.
Karvia sijaitsee pohjoisessa Satakunnassa Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Mahdollisia kuntaliitoskumppaneita pitkäaikainen kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma ei välitä edes spekuloida.
Karvian kunnantalon uusi siipi on rakennettu 1980-luvun lopussa. ”Koko rakennus on hyötykäytössä”, kertoo kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma. Kuva: Taina RenkolaVierailijakin näkee, että pienestä koosta huolimatta Karviassa taitaa mennä melko hyvin. Pitkällä pääkadulla eivät pyöri lännenelokuvista tutut arokierijät eikä liikerakennuksiin ole lyöty lautoja ikkunoihin.
Keskustasta Kylä-Karviantieltä löytyy kunnantalon, koulun, kaupan ja kirkon lisäksi kotiruokaa tarjoavia lounaspaikkoja ja jopa naistenvaatemyymälä.
Vähän matkan päässä on uusi opastuskeskus, joka esittelee Karvian panostuksia matkailuun ja yrittäjyyteen.
Lääkärin vastaanottohuone uudessa opastuskeskuksessa kertoo karvialaisesta huumorista ja kädentaidoista. Kuva: Taina RenkolaKulttuuri- ja luontomatkailun lisäksi Karvia tunnetaan matalasta työttömyydestään – sekä Suomen vanhimmasta autokannasta.
”Täällä on paljon klassikkoautojen harrastajia”, kunnanjohtaja tarkentaa.
Kulttuurikeskus Skantzin tapahtumatarjonta on vilkkaan kesän jälkeen hiljentynyt, mutta elokuun lopussa Karviassa järjestetään jokamiesluokan SM-liigan joukkuekisa.
”Vuonna 2027 maksamme loput lainat pois.”
”Kunnan palveluksessa on liikuntaneuvoja, jonka antama liikunta- ja elintapaneuvonta ja monet liikuntapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia”, Hosiasluoma kertoo.
Velkatilanne on hyvä. ”Vuonna 2027 maksamme loput lainat pois. Toisaalta valtionosuudet ja verotulot laskevat, joten koko ajan me on koetettu sopeuttaa ja löytää säästökeinoja.”
Karvia kuuluu Satakunnan hyvinvointialueeseen. Kunnassa on hammaslääkäri ja laboratoriopalvelut, ja lääkäri on paikalla kerran viikossa. Ikäihmisten hoivalaitoksia on kaksikin, joten vanhukset eivät joudu kauas.
Kulttuurikeskus Skantzissa on kesällä näytelmiä ja konsertteja. Hirsirakenteisiin on käytetty 15 000 talkootuntia. Kuva: Taina Renkola
1700-luvun lopulla karvialaiset talolliset saivat luvan rakentaa saarnahuoneen. He rakensivat kirkon. Kuva: Taina RenkolaVauvoista maksetaan Karviassa 500 euron vauvaraha. Parina vuonna syntyi alle 10 vauvaa, normaalisti parikymmentä. Varhaiskasvatus ja myös esiopetus ovat perheille ilmaisia.
Kirkonkylän koulu on yhtenäiskoulu, jota käyvät peruskoulun kaikki luokka-asteet, reilut 200 koululaista. Lakkautetut kyläkoulut ovat kulttuurin, harrastustoiminnan ja matkailun käytössä.
Entisessä alakoulussa on nuorisotiloja ja koulun takapihalla teinipoikia vetävä mopopaja.
Yläkoululaiset Toivo Lääninpää (vas.) ja Niko Nevala rassaavat Toivon ”kiinanmiinaa” kunnan järjestämän mopokorjaamon edessä. Kuva: Taina RenkolaHaasteita tulee niille perheille, joissa on isompia lapsia. Koulut hajaantuvat kolmeen suuntaan kuten karvialaisten asiointi muutenkin. Lähin lukio on Kankaanpäässä yli 40 kilometrin päässä.
Monitoimirakennus Karviatalon kuntosalilla pääsee treenaamaan 70 euron vuosimaksulla. 15-vuotias Merilin Kass vahvistaa reisiään vaikuttavan painoisilla vastuksilla. Liikunnallinen Kass harrasti peruskoulun ajan lentopalloa Karvian Kirin joukkueessa.
Tänä syksynä hän on aloittanut hiusalan opinnot ammattikoulussa Kankaanpäässä ja ajaa tunnin matkat aamuin illoin mopoautolla.
”Talvella se voi käydä raskaaksi”, Kass arvelee treenisarjojen välissä.
Muuten hän viihtyy Karviassa hyvin. Musiikkiharrastusta varten ei tarvinnut lähteä Kankaanpäähän, vaan musiikkiopiston opettajat tulivat Karviaan.
Niko Nevala, 13, pääsee opettelemaan pienkoneiden korjaamista kunnan tarjoamalla mopopajalla. Kuva: Taina RenkolaKarvian matkailua tukemaan kunta perusti 2019 Willi Karvia -tytäryrityksen. Tarjolla on muun muassa Taiteiden reitti -niminen matkailureitti, jossa on vartin välein kulturellia koettavaa.
Etelän suunnata Taiteiden reitti lähtee paljolti talkoovoimin rakennetusta Kulttuurikeskus Skantzista ja vie kirkon ja museoalueen sekä Anne Mattilan taidekahvilan kautta Kauhajoen puolelle Alpon savannille ja Kammi-kylään.
Toinen naapurikunta Parkano valitti, kun Karvian korkeimmaksi kohdaksi mainittiin Alkkianvuori.
”Korjasimme asian. Nyt nettisivuillamme lukee, että Karvian korkein kohta on Alkkianvuori, joka tosin on Parkanon puolella”, Hosiasluoma kertoo.
Kunnanjohtaja, syntyperäinen karvialainen, mainitsee, että jo vuosisatoja sitten Karvian väki tunnettiin omapäisenä ja vähän villinä porukkana.
Taiteiden reitti vie paitsi Karvian omiin myös naapurikunta Kauhajoen nähtävyyksiin. Kuva: Taina RenkolaNeva-Lyly-järven ympärille on rakennettu virkistysalue, jossa on vapaassa käytössä oleva sauna, pitkospuureitti ja nuotiopaikkoja. Paikka rakennettiin osin talkoilla, kuinkas muuten.
Osa Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistosta on Karvian puolella, mikä lisää luontomatkailun mahdollisuuksia.
”Kevät, kesä ja syksy meillä on hallussa, talvi on työn alla. Olemme hankkineet latukoneen, ja tarjolla on myös avantouintia esimerkiksi Karvian Karavanilla”, kunnanjohtaja kertoo.
Kunnan palveluksessa on 90 henkeä, heistä suurin osa varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Kuva: Taina RenkolaMaatalouden rooli on yhä merkittävä. Tilakoot ovat kasvaneet ja pienempiä tiloja lopettanut. Edelleen Karviassa on kasvinviljelytilojen lisäksi karjatiloja ja yksi sikatila. Osa kuntaan saapuneista ukrainalaisista työllistyi puutarhoille.
Karvian myönteistä suhtautumista yrittäjyyteen kuvastaa se, että myös kunnanjohtaja Hosiasluoma on taustaltaan yrittäjä ja hänen perheestään löytyy yrittäjiä.
”Täällä osataan elää suu säkkiä myöten.”
”Perheeni tarjoaa mökkimajoitusta, isäntä tekee huonekaluja, ja pojalla on autokorjaamo”, aiemmin myös velkaneuvojana toiminut Hosiasluoma kertoo.
”Jo ysiluokkalaisena minulla oli haave, että haluan olla jonain päivänä Karvian kunnanjohtaja. Monta mutkaa siinä meni, mutta näin tapahtui.”
Monella karvialaisella on pienet tulot ja pienet eläkkeet.
”Mutta siihen täällä on totuttu. Osataan elää suu säkkiä myöten.”
Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma on työssä, josta hän haaveili jo teinityttönä. Kuva: Taina RenkolaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
