Arttu Alvari on pyörinyt Alvarin metallissa polvenkorkuisesta. ”En ole koskaan ollut muualla töissä.” Kuva: Taina RenkolaKarvia”Vielä nyt robottihitsaus on pirun kallis harrastus” – Karvian suurin yritys Alvarin metalli varautuu työvoimapulaan
”Suomesta on vaikea löytää tämän alan ammattitaitoista työvoimaa”, konepajayrittäjä Arttu Alvari sanoo.TilaajallePikkukunta Karvian suurin työnantaja on Alvarin metalli. Yrittäjä Arttu Alvari toteaa, ettei firmalla ole mennyt huonosti tähänkään asti.
”Meillä paljon perustuu pitkiin yhteistyösopimuksiin, jotka voivat olla muutamasta kuukaudesta kymmeniin vuosiin. Osa asiakkaista on suhdanneherkempiä kuin toiset, mutta onneksi ne elävät pitkälti eri suhdanteissa.”
”Liikevaihto tulee pienistä puroista.”
”Onhan meillä jatkuvaa kilpailua muiden eurooppalaisten yritysten kanssa, mutta ei ihan jäänmurtajan kokoisia kilpailutuksia. Liikevaihto tulee pienistä puroista.”
Alvarin metalli oy on alihankintakonepaja, jossa tehdään hitsattuja, koneistettuja, pintakäsiteltyjä ja kokoonpantuja koneiden ja laitteiden osia.
”Iso asiakas on kaivosteollisuus, sitten meillä on paljon energia-, logistiikka- ja vaihdeteollisuuden asiakkaita.”
”Mediassa puhutaan paljon työttömyydestä, mutta kun katson asiaa rekrytoijan näkökulmasta, niin aika vaikea on nyt saada Suomesta ammattitaitoista työvoimaa”, Alvari sanoo. Kuva: Taina RenkolaKun Arttu Alvari parikymppisenä työt aloitti isänsä ja setänsä vuonna 1978 perustamassa yrityksessä, työntekijöitä oli 15.
Parikymmentä vuotta myöhemmin heitä on 110. Arttu Alvari omistaa yrityksestä puolet ja edellinen sukupolvi toisen puolen. Tällä vuosikymmenellä rakennettiin uusi tuhannen neliön halli koneinvestoinneille.
Muutama vuosi sitten Arttu Alvari osti Tampereelta toisen konepajan. Tremec oy:n palveluksessa on noin 50 henkeä, ja siinä on vähemmistöosakkaina kaksi aiempaa omistajaa.
”Tällä alalla hallittu strateginen kasvu on hyvin haastavaa. Kun on paikka kasvaa, tilaisuuteen on tartuttava.”
”Karvia on ookoo paikka elää ja yrittää, mutta olemme nyt niin iso yritys, että oli realistista hakea kasvua muualta. Kaikkea ei voi rakentaa tänne.”
”Työkielenä meillä on aika paljon englanti, mutta Baltiasta tulleet eivät sitä kovin hyvin ymmärrä, siksi ohjeet ovat myös venäjäksi.” Kuva: Taina RenkolaKoulutukseltaan Arttu Alvari on ammattikoulun käynyt levyseppähitsaaja.
”Siitä käytiin kotona jonkin verran keskusteluja, mutta 15-vuotiaana olin vahvasti sitä mieltä, että minä en muita kouluja tarvitse. Olisin päässyt paljon helpommalla, jos olisin aikanani käynyt enemmän kouluja, mutta silloin oli kauhea hinku töihin.”
”Omille lapsilleni ja muille nuorille olen sanonut, että menkää kouluun silloin, kun elämä on siinä pisteessä. Kun on ollut viisi vuotta töissä, se on paljon hankalampaa. Vaikka olen minäkin kaikennäköisiä kursseja käynyt.”
”Autan asiakkaita tuotteiden suunnittelussa niin, että ne on mahdollisimman helppo valmistaa.”
Taloushallinnosta toimitusjohtaja ei vieläkään myönnä pitävänsä, ”mutta pakko siitäkin on olla jonkin verran kärryillä”.
Pari vuotta sitten Arttu Alvari muutti perheineen Tampereelle, jotta hän pystyy paremmin jakamaan aikaansa kahden yrityksen kesken. Karviassa hän viettää pari kolme päivää viikossa.
”Eniten aikaa käytän tuotekehitykseen yhdessä asiakkaidemme kanssa. Autan asiakkaita tuotteiden suunnittelussa niin, että ne on mahdollisimman helppo valmistaa.”
”Karvia on ollut hyvä paikka yrittää”, Arttu Alvari sanoo. ”Päätöksenteko on suoraviivaisempaa kuin isossa kaupungissa.” Kuva: Taina RenkolaAlvarin metallin johtoryhmä on notkeasti nelihenkinen, siihen kuuluvat tehtaanjohtaja, tuotantojohtajat ja yhdistetty henkilöstö- ja talousjohtaja.
Henkilöstöpuolelle tuo haasteita se, että nykyään merkittävä osa yrityksen työntekijöistä on muualla kuin Suomessa syntyneitä.
Osa on asunut Suomessa lapsesta lähtien, osa ollut maassa 15–20 vuotta ja jotkut tulleet viime kuukausina. Heitä on Baltian maista, Ukrainasta, Puolasta ja Intiasta. Tuotantotiloissa ohjeet ovat suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.
”Valitettavasti ulkomaalaisten rekrytointi on tällä alalla ja tällä hetkellä välttämätöntä, jotta saamme riittävästi ammattitaitoista, motivoitunutta työvoimaa”, Arttu Alvari sanoo.
”Näen automaation enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.”
Tulevaisuuden työvoimahaasteisiin Alvarin metalli varautuu automaation lisäämisellä.
”Vielä tällä hetkellä robottihitsaus on pirun kallis harrastus”, yrittäjä naurahtaa.
”Näkemykseni mukaan seuraavan viiden vuoden aikana nähdään tosi isoja harppauksia automaation suuntaan. Näen sen enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.”
”Me ollaan lähdetty siihen aika isosti, mutta koska piensarjatuotannossa se on osittain harjoittelua, se on kallista.”
”Emme pysty kilpailemaan kiinalaisten alihankintakonepajojen kanssa, mutta eurooppalaisten kyllä”, Arttu Alvari sanoo. Kuva: Taina RenkolaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
