Ihmisen sisäelimet ajattelevat ja soluissa on ”lihomismuisti” – näin se toimii
Tutkimukset osoittavat vahvasti, että aivojen lisäksi monet muutkin elimet muistavat asioita.Tilaajalle
Kuva: Timo FilpusMuisti on aivojen solujen toimintaa. Sitä on monenlaatuista, esimerkiksi työmuistia ja säilömuistia.
Voisiko muistia olla muissakin elimistön soluissa? Kyllä, ainakin jonkinlaista. Äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan munuaisten ja hermokudoksen soluissa tapahtuu samanlaisia tapahtumaketjuja kuin aivosoluissakin.
New Yorkin yliopistossa oli tutkittu merinilviäisten muistia ja niistä kokemuksista saatu ajatus, että ihmisilläkin voisi jonkinlaista muistia olla muissakin elimissä kuin aivoissa. Niinpä laboratoriossa asiaa testattiin ihmisen soluilla, jotka olivat peräisin ihmisen munuaisesta ja hermokudoksesta.
Soluille annettiin toistuvia ärsykkeitä ja seurattiin, mitä niissä tapahtuu. Ja niinpä kävi, että samat geenit aktivoituivat kuin aivosoluissakin. Aivosoluissa ne vastaavat muistin varastoinnista. Toistot lisäsivät reaktion voimaa ja kestoa.
Hiirillä ja ihmisillä todettiin rasvasoluilla olevan jonkinlainen lihomismuisti.
Tutkijat katsovat tulosten osoittavan perusmuotoista muistia olevan muissakin kuin aivojen soluissa. Toisto aiheuttaa tiedon tallentamisen. Tosin munuainen muistaa ehkä eri lailla kuin aivot, kenties munuaiselle tärkeitä asioita.
Outoa, erilaista muistia käsittelee myös toinen äskettäinen tutkimus. Siinä kohteena olivat rasvasolut.
Hiirillä ja ihmisillä todettiin rasvasoluilla olevan jonkinlainen lihomismuisti. Sekä lihavien hiirien laihdutuksen että ihmisten laihdutusleikkauksen jälkeen rasvasolut keräsivät tehokkaammin rasvaa. Ne ikään kuin muistivat olleensa pulleita.
Tämän muistin mekanismi oli erilainen kuin munuaisen soluissa. Mukana oli kyllä geenien toiminta, mutta niitä ohjasivat niin kutsutut epigeneettiset eli geenien ulkopuoliset säätelijät.
Tämä tieto voi helpottaa jojolaihduttajia, joille ylipaino palaa pian dieetin jälkeen. Kyse ei ehkä olekaan tahdonvoiman puutteesta vaan rasvasolujen muistista. Harmi, ettei sille ole toistaiseksi mitään tehtävissä.
Puhutaan myös lihasmuistista. Punttisalilla tiedetään, että kerran treenattu lihas palautuu nopeammin esittelykuntoon uudelleen rasitettuna. Lihasmuisti toiminee myös muusikolla, jonka sormet kulkevat koskettimilla näennäisen itsenäisesti.
Pelkkää muistia koko elämä!
Lähde: Nature Communications
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.- Osaston luetuimmat
