Lautamiehiä on nukahdellut oikeudessa ja saapunut sinne humalassa, mutta joskus he onnistuvat tuomaria paremmin

Nukahtaneet, juopuneet ja epäasiallisesti käyttäytyneet lautamiehet ovat nousseet joskus esille mediassa.

Viimeisin uutisointi on kesäkuun lopulta, jolloin Helsingin käräjäoikeus vapautti lautamiehen tehtävästään. Lautamiehen käytös ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja jälkeen oli antanut viitteitä päihtymyksestä, samoin henkilön alkoholin haju.

Usean käräjätuomarin mukaan lautamies oli myös saapunut istuntoihin toistuvasti myöhässä.

Helsingin käräjäoikeus piti lautamiehen käytöstä sopimattomana, mikä oli horjuttanut luottamusta tuomioistuinlaitosta kohtaan. Lautamies kiisti alkoholinkäytön eikä suostunut testiin. Oikeus päätti vapauttaa lautamiehen tehtävästään. Päätös ei ole lainvoimainen, eli asianosainen voi valittaa siitä hovioikeuteen.

Tuomariliiton puheenjohtaja Tuuli Vänskä arvioi, että lautamiehen nukahtaminen oikeudenkäynnissä saattaa johtua tylsistymisestä.

”Ammattituomarilla raksuttaa koko ajan päässä ja hän joutuu olemaan koko ajan skarppina. Lautamiehellä ei ole juridista koulutusta. Maallikkotuomari miettii ehkä vain sitä, onko joku syyllinen vai syytön, vaikka ammattituomari katsoo asiaa kokonaisuutena.”

Maallikkotuomareiden puheenjohtaja Janne Heilimä pitää epäasiallisesti käyttäytyneiden lautamiesten toimintaa paheksuttavana. Hän huomauttaa, että mediaan nousseet tilanteet ovat olleet yksittäistapauksia.

Heilimän mukaan järjestö on muistuttanut maallikkotuomareita hyvästä käytöksestä tällaisissa tapauksissa.

Hän muistuttaa, että lautamies tekee arvokasta työtä. Käräjäoikeuteen on mentävä virkeänä ja hyvin pukeutuneena.

”Ei missään ryysyissä ja collegehuppareissa”, Heilimä lisää.

Laamanni Martti Juntikan arvion mukaan lautamiehistä johtuneet ongelmat toimikauden aikana ovat lautamiesten määrään nähden kuitenkin vähäiset.

Vuonna 2023 Vaasan hovioikeus joutui palauttamaan murhajutun uuteen käsittelyyn käräjäoikeuteen, koska ensimmäisessä käsittelyssä toinen lautamiehistä nukkui osan ajasta. Syytettyjen mukaan oikeudenkäynnin aikana oli kuulunut kuorsausta muistuttava ääni. Syytetyt osallistuivat istuntoon etäyhteyden välityksellä.

Hovioikeus katsoi, että lautamiehen nukkuminen vaaransi merkittävällä tavalla oikeudenkäyntiin osallistuvien henkilöiden oikeusturvaa sekä myös yleistä luottamusta tuomioistuimeen.

Heilimän mukaan jokaisen lautamiehen pitäisi pystyä arvioimaan itse vireystilansa, ja että pystyykö osallistumaan oikeudenkäyntiin.

”Toisaalta kynnys perumiseen on aika korkea, koska käräjäoikeuden voi olla vaikea saada toista lautamiestä paikalle lyhyellä varoitusajalla.”

Itä-Suomen rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen työskenteli syyttäjänä Joensuun kihlakunnan syyttäjänvirastossa vuosina 1986—2003. Hän on ollut myös tuomarina.

”Lautamiehistä ei ollut koskaan mitään haittaa eikä heihin liittynyt mitään ongelmia”, Tolvanen kertoo.

Päinvastoin joskus maallikkotuomareista oli Tolvasen mukaan jopa hyötyä tilanteissa, joissa pohdittiin rikoksen näyttöä.

”Yhdessä lapseen kohdistuneessa henkirikoksessa tuomari olisi tuominnut tekijän taposta mutta lautamiehet äänestivät murhan puolesta. Lopulta asia eteni korkeimpaan oikeuteen, josta tuli tuomio, että kyse on murhasta. Lautamiesten kanta oli jotenkin perustellumpi kuin tuomarin.”